Miten vihreä presidenttiehdokas Pekka Haavisto todella suhtautuu Venäjään ja Suomen turvallisuuteen?
Krimin miehitys ja Itä-Ukrainan sota alkoivat keväällä 2014. Venäjä käynnisti laajan hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022.
Vielä lähivuosinakin Haavisto vaikuttaa olleen johdonmukainen – itänaapurin ymmärtäjänä.
Perjantain Ilta-Sanomissa Pekka Haavisto sanoo muuttaneensa ajatteluaan. Hän ei vastannut suoraan useampaan kysymykseen siitä, onko hän tehnyt virhearvioita Venäjän suhteen.
– Olen ollut siinä ajatuksessa, että Venäjän talouden kehittyminen loisi maaperää demokraattiselle järjestäytymiselle. Se ei ole toteutunut, Pekka Haavisto sanoo perjantain IS:ssa.
Lehtileikkeet kertovat Haaviston linjasta:
* SUOMEN ulkoministeri Pekka Haavistoa haastateltiin 4. syyskuuta 2019 Financial Timesissa. Julkaisun otsikossa Haavisto toivoi Suomen nimissä, että EU parantaisi suhteitaan Venäjään.
– On hyvin vaikea kuvitella ratkaisua (globaaleihin kriiseihin) ilman Venäjää – tai ratkaisua, jossa Venäjä ei jollain tavalla ole aktiivisena kumppanina. Olemme valmiita tukemaan ja auttamaan, missä ikinä näemme toivoa, kuten nyt Kiovan ja Moskovan lähentyessä hieman joissakin asioissa, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi kansainvälisille lukijoille.
Tuolloinen vallanvaihto Ukrainassa oli Haaviston mukaan luonut mahdollisuuksia asioiden etenemiselle Moskovan ja Kiovan välillä. Suomi odotti hänen mukaansa, että Venäjä noudattaa Minskin sopimusta ja vetää joukkonsa ja kalustonsa Ukrainan alueelta. Haaviston lausuntoa arvosteltiin kovasti muun muassa Virossa.
* HEINÄKUUSSA 2019 Pekka Haavistoa haastateltiin venäläiselle Fontanka-uutissivustolle. Hän muun muassa perusteli, miksi Venäjän säilyminen Euroopan neuvostossa on tärkeää.
Haavisto kertoi itse käyneensä Venäjällä lapsuudessaan ja opiskeluaikoina ensin turistina, mutta ryhtyneensä 1986 alkaen luomaan yhteyksiä venäläisiin vihreisiin aktivisteihin.
– Olen käynyt Venäjällä varmaankin sata kertaa. Olen siis lähestynyt Venäjää ”keittiön kautta” eli en virallisten delegaatioiden vierailujen avulla, vaan luomalla suhteita keittiön pöydän äärellä ja yöpymällä vieraana, joten siksi minulla on paljon venäläisiä ystäviä, Pekka Haavisto kertoi.
– Venäjän kanssa keskustellessa ei pitäisi keskustella Venäjän ”pään yli” tai luennoimalla, sillä luennointi ei ole vuorovaikutusta. Pitää olla tapaamisia kasvotusten ja suoraa puhetta asioista niiden oikeilla nimillä. Se on normaalia dialogia.
* ENTINEN pääministeri Esko Aho (kesk.) julkaisi 2021 Vuosisadan asekauppa -kirjan Suomen Hornet-hankinnoista.
Samassa yhteydessä Esko Aho muistutti päätöksistä 1992. Hornet-kaupan rahoitus hyväksyttiin eduskunnassa äänin 99–68. Tämän jälkeen Pekka Haavisto oli ehdottanut ponsilauselmaa, jonka mukaan Suomen pitäisi leikata puolustusmenoja kymmenen prosenttia vuosittain.
– Se olisi merkinnyt Suomen itsenäisen puolustuskyvyn asteittaista romuttamista, Esko Aho kuvaili.
* NYKYINEN kilpaileva presidenttiehdokas Jussi Halla-aho (ps.) ihmetteli joulukuussa 2019 al-Hol-kohussa varjoon jäänyttä asiaa. Ilta-Sanomat kirjoitti 2. joulukuuta 2019, että ulkoministeri Haavisto painosti konsulipäällikkö Pasi Tuomista myös jatkamaan Venäjää suosivaa, muusta EU:sta poikkeavaa viisumikäytäntöä.
Halla-ahon mukaan ”Venäjä-teema herättää paljon ikävämpiä kysymyksiä” (kuin al-Hol). Hän kirjoitti, että ”jos olisin vihreiden hallituskumppani, pohtisin hyvin tarkkaan sitä, miksi ulkoministeri Haavisto pyrkii ajamaan paitsi Suomen etujen vastaisia myös EU:n ja Schengen-alueen säännöistä poikkeavia käytäntöjä maamme viisumipolitiikassa”.
* PEKKA Haavisto oli maaliskuussa 1991 kansanedustajana mukana suomalaisvetoomuksessa, jossa haluttiin KGB:n norjalaisvakooja Arne Treholtille parempaa kohtelua tai armahdus. Työväenpuolueen noustua valtaan Norjassa Treholt armahdettiin 1992. Hän poistui Venäjälle ja Kyprokselle, ja teki miljoonatilejä.
* PRESIDENTINVAALIN paneelissa marraskuussa 2017 Pekka Haavisto Ruotuväki-lehden mukaan ”haastoi näkemyksen, että Venäjä tulee aina olemaan Vladimir Putinin Venäjä ja totesi, että jo menneet sata vuotta osoittavat Venäjän tekevän heiluriliikettä länsisuuntauksen sekä slaavilaisten tendenssien ja eristäytymisen välillä”.
– Vaikka tilanne tällä hetkellä näyttää huonolta, Venäjä ei tule aina olemaan samanlainen, Pekka Haavisto vakuutti.
* – USKON, että demokratia on se tie, jolla venäjä tulee etenemään. Venäjän kehitys ei varmaan tuo suuria turvallisuusuhkia Suomelle, Pekka Haavisto sanoi presidentinvaalien 2012 yhteydessä.
* SILLOINEN puolustusministeri Carl Haglund (r.) kirjoitti pohjoismaisten kollegoidensa kanssa 2015 Venäjän uhasta. Pekka Haavisto arvosteli häntä ”megafonidiplomatiasta”.
– Aiemmin en ollut koskaan iloinen (silloisen puolustusministeri Jyri) Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä -lausunnosta. Samalla tavalla vieroksun tällaista kovin stereotyyppistä ilmaisua silloin, kun puhutaan vaikeista ulkopolitiikan haasteista, Pekka Haavisto sanoi Vihreälle Langalle.
* EDUSKUNTA käsitteli loppuvuonna 1990 seuraavan vuoden budjettia. Edustaja Pekka Haavisto esitti pöytäkirjan mukaan pääluokan 27 perusteluissa lausuttavaksi seuraavaa (lihavoinnit toimituksen):
”Viime aikojen kehitys ja Pariisissa pidetty ETYK:n huippukokous ovat päättäneet kylmän sodan vaiheen Euroopassa. TAE-sopimus ja useiden valtioiden jo sitä ennen aloittama asevoimien vähentäminen ovat tehneet aseidenriisunnasta totta. Vastakkainasettelun sijaan on syntymässä uudenlainen, yleiseurooppalainen yhteistyöhön perustuva turvallisuusjärjestelmä. Uusi tilanne edellyttää, että myös Suomi lähtee aseidenriisunnan tielle. Sotilaallisten uhkakuvien sijaan turvallisuusriskiksi ovat nousseet ympäristön pilaantuminen sekä Eurooppaa sisäisesti jakava ja pohjoista ja etelää erottava sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen epäsuhta. Asevarustelulla – edes tehokkaimmilla uusilla torjuntahävittäjillä – ei kyetä torjumaan näitä uhkia. Päinvastoin asevarustelu ja sotatarviketuotanto ovat olleet niitä synnyttämässä. Eduskunta edellyttää, että laaditaan ohjelma Suomen oman aseriisunnan toteuttamiseksi ja turvallisuuspolitiikkamme saattamiseksi uutta eurooppalaista todellisuutta vastaavaksi. Ensimmäisenä askeleena tähän suuntaan on puolustusmäärärahoista vähennettävä vuosittain 10 prosenttia käytettäväksi ympäristöministeriön hallinnonalalla kansainväliseen ja kansalliseen ympäristönsuojeluun.”
* AAMULEHDESSÄ 13. helmikuuta 2020 kerrottiin, että ulkoministeri Pekka Haavisto pitää Euroopan ja Suomen suurimpana turvallisuusuhkana ilmastonmuutosta.
LUE MYÖS:
Pekka Haaviston erikoinen ohjelma – ”näkemys yhä näin ruusuinen” (VU 11.9.2023)
