Hätävilkun oikea käyttö ei ole kaikille autoilijoille selvää. Huolimatta siitä, että Suomen tieliikennelaki määrittelee varsin tarkasti, milloin auton kaikkia suuntavaloja yhtä aikaa vilkuttavaa hätävilkkukytkentää saa käyttää.
Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa hätävilkkuja saa käyttää, jos auto on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn vuoksi jouduttu jättämään paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle.
Tyypillinen tilanne on esimerkiksi auton rikkoutuminen moottoritien pientareelle tai muuhun paikkaan, jossa muut tienkäyttäjät eivät välttämättä havaitse sitä ajoissa.
Vuonna 2020 voimaan tullut tieliikennelaki laajensi hätävilkun käyttömahdollisuuksia. Hätävilkkuja saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa, kun tarkoituksena on varoittaa muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.
Käytännössä hätävilkut voi kytkeä esimerkiksi silloin, kun liikenne moottoritiellä hidastuu yllättäen tai tiellä on muu vaaratilanne, josta takana tulevia on syytä varoittaa.
Hätävilkku ei anna lupaa pysäköidä väärin
Hätävilkkua ei sen sijaan ole tarkoitettu merkiksi siitä, että kuljettaja aikoo vain pysähtyä hetkeksi paikkaan, jossa pysähtyminen tai pysäköinti ei muuten olisi sallittua. Valitettavan moni autoilija tekee silti niin.
Hätävilkun väärinkäyttö onkin viime vuosina yleistynyt etenkin suurissa kaupungeissa. Verkkouutiset kertoi jo vuonna 2025, miten osa autoilijoista käyttää hätävilkkua ikään kuin väärän pysäköidessään sellaiselle paikalle, mihin normaalisti ei saisi pysäköidä.
Osa autoilijoista kuvittelee, että hätävilkun käyttö tekisi väärän pysäköinnin ikään kuin ”oikeutetuksi”. Näin ei todellisuudessa ole.
Hätävilkun kytkeminen ei kuitenkaan muuta pysäyttämistä sallituksi. Liikenneturva on aiemminkin korostanut ohjeissaan, että vilkkuja ei saa käyttää vain siksi, että kuljettaja piipahtaa kaupassa, haluaa välttää pysäköintimaksun tai purkaa kuormaa autosta.
Hätävilkun tarkoitus on nimenomaan varoittaa vaarasta. Jos hätävilkkua aletaan yleisesti käyttämään muihin tarkoituksiin, se menettää merkityksensä. Silloin muut tienkäyttäjät eivät enää viitsi edes kiinnittää huomiota hätävilkut päällä olevaan ajoneuvoon, koska he eivät usko ajoneuvon kuljettajan olevan avun tarpeessa.
Väärinkäytöstä voi seurata sadan euron maksu
Viranomaiset ovat aiemminkin valistaneet hätävilkun oikeaoppisesta käytöstä. Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio on muistuttanut, että hätävilkkua voidaan käyttää liikkuvassakin autossa aina, kun tarkoituksena on varoittaa tiellä olevasta välittömästä vaarasta.
Yksi tällainen tilanne on takaa lähestyvä hälytysajoneuvo. Viranomaisten ohjeen mukaan kuljettaja voi pitää vauhtinsa tasaisena ja kytkeä hätävilkut merkiksi siitä, että on havainnut hälytysajoneuvon. Kun se on ohittanut, hätävilkut sammutetaan. Jos kuljettaja aikoo kääntyä tai ajaa sivuun, aikeesta ilmoitetaan normaalisti suuntavilkulla.
Hätävilkun väärinkäyttö voi tulla myös kalliiksi. Tieliikennelain mukaan siitä voidaan määrätä ajoneuvon kuljettajalle jopa sadan euron liikennevirhemaksu.
Näin laki sanoo hätävilkusta
Suomen tieliikennelain 51. pykälä koskee hätävilkun käyttöä ajoneuvoissa. Kyseinen kohta menee sanatarkasti näin:
Pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa saa käyttää suuntavalojen hätävilkkukytkentää, jos ajoneuvo on onnettomuuden, vaurion tai muun pakottavan syyn johdosta jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Hätävilkkukytkentää saa käyttää myös liikkuvassa ajoneuvossa varoittamaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta.
Saman lain pykälässä 160 todetaan, että laissa määrättyjen sääntöjen rikkomisesta voidaan määrätä liikennevirhemaksu. Sääntöjen rikkomiseksi katsotaan esimerkiksi hätävilkun tarpeeton käyttö.
Lähde: Suomen tieliikennelaki.
LUE MYÖS:
Moni käyttää hätävilkkua väärin, siitä saa 100 euron sakot