Rahasi ovat vaarassa juuri nyt, ”viranomainen” vaatii sinulta heti toimia, tai ”elämäsi tilaisuuteen” on tartuttava niin nopeasti kuin pystyt.
Kiireen tuntu ja paniikin luominen. Nämä asiat toistuvat, kun pankkien turvallisuusasioista ja petosten torjunnasta vastaavien ihmisten kanssa keskustelee huijaus- ja kalasteluilmiöstä, vaikka huijausten kirjo sinänsä on laaja. Viime vuonna suomalaiset menettivät erilaisiin huijauksiin yhteensä 44 miljoonaa euroa.
On rakkaushuijauksia, ulkomailta tulevia ”perintöjä”, sijoitushuijauksia, joissa uhri tyypillisesti luulee sijoittavansa kryptovaluuttoihin, mom/dad-huijauksia, joissa ”lapsi” pyytää raha-apua vanhemmaltaan sekä tietojen onkimista esimerkiksi valepoliisina.
– Kiireen tunnun luominen ja paniikin synnyttäminen ovat rikollisen tärkein työkalu siinä, että huijauksen kohde saadaan hyväksymään jopa useita maksuja lukematta huolellisesti, mitä on vahvistamassa, sanoo Nordean petostorjunnan asiantuntija Sara Helin, jonka mukaan uhriin kohdistetaan usein taitavaa sosiaalista manipulaatiota.
– Huijarit ovat yhä härskimpiä ja röyhkeämpiä. On lirkuttelua ja on suoranaista uhkaamista. Keksitään tarinoita, että rahasi ovat vaarassa ja vain siirtämällä heti ”turvatilille” ne voi pelastaa, toteaa Handelsbankenin head of financial crime prevention Annika Nordström.
– Olen ollut hyvinkin pitkään tällä alalla, ja välillä tulee tapauksia vastaan, joista ajattelen, että tuohon olisin voinut itsekin mennä. Joskus taas keksitty tarina on niin lennokas, että kellojen olisi pitänyt soida, Nordström jatkaa.
S-Pankin fraud-kehityspäällikkö Jouni Määttä sanoo, että manipulointi voidaan viedä niin pitkälle, että uhri saadaan uskomaan erikoisemmatkin neuvot, kuten esimerkiksi se, että jos pankista soitetaan maksujen vuoksi, ei heille kannata kertoa mitään.
– On viheliäinen tilanne, kun sosiaalinen manipulointi onnistuu. Silloin uhri saadaan tekemään jotain, mitä hän ei ikinä tekisi normaalitilanteessa ja jos pysähtyisi miettimään, sanoo petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm pankkeja ja vakuutuslaitoksia edustavalta Finanssialalta.
Rakkaushuijauksissa uhri saattaa jopa tuohtua sen vaihtoehdon esittämisestä, että ulkomailla isoja summia pyytävä ”puoliso” on liikkeellä vain hyötymistarkoituksessa.
– Tekniset ratkaisut auttavat vain johonkin asti. Manipuloitu ihminen löytää kyllä keinot eteenpäin, jos hän jotakin haluaa jonnekin maksaa, Saxholm toteaa.
– Nykypetoksia kun katsoo, niin aina se hirvittävä kiire sieltä pistää silmään. Kannattaa muistaa, että meillä on kuluttajan suojaa viranomaisiakin vastaan, eli esimerkiksi veroviranomainen ei varmasti vaadi jotain maksua samana päivänä. Kun sen kiireen tunnun saisi pois sieltä, pohtii poliisinakin työskennellyt Saxholm.
Ikinä ei ole myöskään niin kiire, että jos pankista tai poliisista soitetaan, ei sinne ehtisi soittaa itse takaisin vaihteen kautta. Näin voi Saxholmin mukaan selvittää, onko soittaja ollut todellinen.
Samoin viestillä rahaa pyytänyt lapsi ehtii kyllä kertoa asiasta myös puhelussa vanhemmalleen. Samaa sanoo OP:n väärinkäytösten hallinnan päällikkö Kim Sirén: jos lapsi ilmoittaa tarvitsevansa rahaa, katkaise viestintä sillä kanavalla ja soita takaisin tiedossa olevaa numeroa käyttäen.
Huijauksista on puhuttu ja varoitettu vuosien aikana jatkuvasti, mutta tietoisuutta voisi pankkien mielestä edelleen kasvattaa. Pankit pitävät omia kampanjoitaan ja käyvät valistamassa asiakkaita eri tilaisuuksissa.
– Tietoisuuden lisääminen on tärkeä osa petosten torjuntaa. Huijauksiin lankeaa kiireessä ja hätääntyneenä, ei siksi, ettei vaikkapa ikänsä vuoksi osaisi asioida digissä. Pelkkä väärän linkin klikkaaminen ei riitä, vaan huijauksen kohteen on pitänyt itse tehdä aktiivisia toimia, muistuttaa Nordean Helin.
– Pyrimme jatkuvasti muistuttamaan asiakkaitamme eri kanavissa huijausyrityksistä, sekä neuvomaan turvallisesta pankkiasioinnista, toteaa talousrikollisuuden torjunnan Suomen yksikön johtaja Sira Nieminen Danske Bankista.
Saxholm korostaa, että rikosilmoitusten tekeminen olisi tärkeää, jotta petokset tulevat näkyvämmiksi ja niistä opitaan.
Helin ja Nordström toteavat, että avoin keskustelu vähentää uhrin kokemaa häpeää. Nordströmin mukaan etenkin rakkaushuijauksista vaietaan usein edelleen, vaikka pahimmillaan henkilö on ottanut huijarin vuoksi nimiinsä lainoja ja pikavippejä tai hänen tiliään saatetaan käyttää muulitilinä rötösrahojen siirtelyyn, jolloin uhri itsekin on vaarassa joutua syytetyksi.
– Tapauksista puhuminen hälventäisi sitä voimakasta häpeää, mikä huijauksiin liittyy. Nämä eivät ole koskaan uhrin vika, vaan rikoksentekijän syy ja tämä on asia, mistä meidän täytyisi yhteiskuntana päästä eteenpäin, Helin näkee.
Helinin mukaan vaaroilla pelotellut ikäihmiset saattavat jopa ajatella ”pitäisikö kytkeä itsensä irti internetistä”, vaikka lopulta huijauksilta suojautuminen perustuu varsin yksinkertaisiin toimintatapoihin. Usein kyse on ollut siitä, että verkkopankkitunnuksia annetaan itse vääriin käsiin, raha ei vain katoa tileiltä. Siksi tärkein ohje on varmistaa, mitä kautta on tilanteeseen päätynyt ja mitä on vahvistamassa.
Samoilla linjoilla on Säästöpankin markkinointi- ja viestintäjohtaja Laine Spellman. Digitaaliset tunnistusvälineet parantavat turvallisuutta, mutta mikään yksittäinen toimi ei tule poistamaan verkkorikollisuutta täysin.
– Nyt ja tulevaisuudessa myös käyttäjän toimilla ja huolellisuudella on osansa, hän sanoo.
LUE MYÖS:
Tililtäsi voi lähteä jättisumma ilman että se pysäytetään – Näin pankit selittävät huijausilmiötä
