Yhdysvaltain keskiviikkona tekemä tullipäätös on merkittävä kolaus Suomen orastavalle talouskasvulle.
– Tämän vuoden kasvu tulee olemaan selvästi heikompaa. Kumulatiivisesti menetetään noin prosentin verran talouskasvusta tämän ja ensi vuoden aikana, OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi vaikutuksia Verkkouutisille.
Esimerkiksi OP Ryhmä on arvioinut Suomen tämän vuoden talouskasvuksi 1,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö on puolestaan arvioinut kasvun olevan 1,6 prosenttia. Tullipäätöksen seurauksena kasvu voisi siis jäädä selvästi alle prosenttiyksikön.
– Talous kuitenkin elpyy mutta aiempaa vaimeammin. Ensi vuoden näkymä ei muutu kovinkaan paljon, koska tässä on muitakin tekijöitä, kuten keveämpi finanssipolitiikka, Saksan elvytystoimia ja lisäksi rahapolitiikka saattaa olla kevyempää, Heiskanen kommentoi.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona kaikille maille asetettavasta 10 prosentin yleistullista Yhdysvaltoihin kohdistuvalle tavaroiden ja palveluiden tuonnille. Se tulee voimaan lauantaina 5. huhtikuuta.
Trump asetti EU-maille, eli myös Suomelle, korotetut 20 prosentin tuontitullit. Ne tulevat voimaan 9. huhtikuuta.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen tavaraviennin arvo Yhdysvaltoihin oli viime vuonna 8,65 miljardia euroa.
Tullin tilastojen mukaan kaksi suurinta Yhdysvaltoihin vietävää tavararyhmää ovat kemialliset aineet ja tuotteet, käytännössä esimerkiksi lääketeollisuuden tuotteet sekä teollisuuden koneet ja laitteet. Molempien osuus USA:n viennistä on noin viidennes. Sen jälkeen tulevat metsäteollisuuden tuotteet.
Yhdysvaltojen osuus Suomen viennistä oli viime vuonna 2024 noin 9,6 prosenttia. Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen.
– Suomen vienti Yhdysvaltoihin kärsii tästä. Jos tavaraviennin osuus on ollut noin 10 prosenttia ja sieltä lähtee viidesosa pois, niin tullien vaikutukset pudottaisivat kokonaistavaravientiä pari prosenttia, Heiskanen arvioi.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi myös seurauksia viestipalvelu X:ssä.
– Jos vienti vähenisi 20 prosenttia, niin bkt supistuisi 0,4 prosenttia suhteessa perusuraan. Näin yksinkertaista matematiikkaa tullipolitiikka ei ole, mutta antaa suuruusluokkaa, Kostiainen kirjoitti X:ssä.
Tämänhetkisten tietojen mukaan tulleja ei tule tässä vaiheessa esimerkiksi lääkkeille, kuparille, puolijohteille, puutavaratuotteille, kriittisille maamineraaleille ja tietyille jalometalleille. Näiden osalta selvitetään mahdollisia erillisiä toimia.
– Suomi vie suuressa määrin investointitavaroita. Historiasta tiedetään, että tällaiset toimet ja esimerkiksi valuutan voimakas vahvistuminen vaikuttavat tuotteiden kysyntään. On vaikeaa tässä vaiheessa osoittaa täsmälleen sormella, mitkä alat kärsisivät enemmän tai vähemmän, Heiskanen arvioi.
Ekonomistin mukaan tullien inflaatiovaikutus ei ole Suomen tai euroalueen osalta kovin suuri.
– Vaikutusten taustalla on oletus, että EU vastaa aika lailla samalla mitalla takaisin. Koska EU ei todennäköisesti aseta yhtä laajamittaisia tulleja, niin inflaatiovaikutus euroalueelle jäänee pienemmäksi. Tästä voi seurata mahdollisuus, että euroalueella korko laskisi enemmän kuin muutoin on tapahtunut, joka osittain voisi tukea talouskehitystä, Heiskanen arvioi.
Pörsseissä tullipäätös on painanut osakekurssit laskuun. Helsingin pörssin OMX Helsinki -indeksi oli kello 14 aikaan yli 1,5 prosentin laskussa. Saksassa DAX-indeksi oli yli 2 prosentin laskussa. Myös Aasian pörssit ovat laskeneet.
– Mitenkään erityisen suuri reaktio ei ole ollut siihen nähden, että viime aikoina on nähty varsin suuria päiväliikkeitä, Heiskanen arvioi markkinareaktioita.
Pitääkö nyt varautua siihen, että tullit ovat pysyviä ja pitkäaikaisia?
– Kyllä siihen ajatukseen pitää varmasti varautua. Näkisin niin, että se 10 prosentin taso on nyt se, joka tulee ja sen yli menevistä osista voi pohjimmiltaan neuvotella, koska ne ovat Trumpin terminologian mukaan ’vastavuoroisia tulleja’. Tekemällä erilaisia sopimuksia niitä voitaisiin kenties lievittää, Heiskanen toteaa.
Suomen tavaravienti USA:han oli viime vuonna 8,65 miljardia (Tilastokeskus). Viennin arvonlisä oli noin 2 % BKT:sta. Jos vienti vähenisi 20%, niin BKT supistuisi 0,4 % suhteessa perusuraan. Näin yksinkertaista matematiikkaa tullipolitiikka ei ole, mutta antaa suuruusluokkaa. pic.twitter.com/QinlYmoLXM
— Juho Kostiainen (@JuhoKostiainen) April 3, 2025
