Ranskan vasemmistokoalition voitto sunnuntain parlamenttivaalien toisella kierroksella vei maan poliittiseen umpikujaan ja hallituksen muodostamisesta povataan vaikeaa ja pitkää prosessia.
Vasemmistokoalitio kukisti parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen johdossa olleen laitaoikeiston Kansallisen liittouman sekä presidentti Emmanuel Macronin keskustakoalition.
Vaalitulos tarkoittaa sitä, että millään koalitiolla ei ole ehdotonta enemmistöä parlamentin eli kansalliskokouksen paikoista, vaan enemmistöhallituksen muodostamiseksi koalitioiden täytyy tehdä jossain määrin yhteistyötä yli rajojen.
– Tämä heikentää Ranskan poliittisen päätöksentekoprosessin tehokkuutta. Lisäksi Macronilla on vähemmän vaikutusvaltaa kansainvälisen politiikan näyttämöllä, koska hänen mandaattinsa on rajoitetumpi omassa maassaan vaalituloksen vuoksi, hollantilainen politiikan kommentaattori Michiel Hilgeman arvioi Kyiv Post -lehdelle.
Vasemmistokoalitio perustettiin kesäkuun alussa vastavoimaksi Marine Le Penin laitaoikeiston EU-vaaleissa saamalle menestykselle ja sen orastaneelle suurvoitolle parlamenttivaaleissa.
Koalitioon kuuluu useita puolueita: muun muassa Jean-Luc Mélenchonin johtama laitavasemmisto, Raphael Glucksmannin johtama keskustavasemmisto sekä Olivier Fauren johtama maltillinen sosialistipuolue.
Vaalivoiton uskotaan tuovan koalitiolle pääministerin paikan eli pelipaikan maan johdossa presidentti Macronin rinnalla, jonka toimikausi päättyy vuonna 2027.
Tämä voi merkitä Macronin vallan vähenemistä, koska Ranskan perustuslain mukaan pääministeri ”ohjaa hallituksen toimintaa, varmistaa lakien täytäntöönpanon ja on vastuussa kansallisesta puolustuksesta”.
Toisin sanoen vaalituloksella voi olla vaikutus maan tähänastiseen Ukraina-mieliseen politiikkaan.
Le Penin aiemmat Kreml-yhteydet ovat tunnetut, ja Kansallisen liittouman tiedetään avoimesti vaatineen Ukraina-tuen hillitsemistä. Nyt se ei kuitenkaan ole pääsemässä valtaan.
Mahdollinen pääministeriehdokas Mélenchon on tässä suhteessa myös kirjoittamaton kortti, joten Ukraina-tuen jatkuminen herättää kysymyksiä.
Mélenchon tunnetaan myös Kremlin-myönteisestä asenteestaan. Vuonna 2016 Mélenchon nimettiin Atlantic Councilin raportissa yhdeksi ”Ranskan tärkeimmistä Venäjä-myönteisistä toimijoista” Le Penin rinnalla. Mélenchonia kutsuttiin ”Kremlin Troijan hevoseksi” hänen venäjämielisten mielipiteidensä vuoksi.
Vaikka Mélenchon tuomitsi Venäjän vuonna 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyksen, hän puolusti Krimin liittämistä Venäjään vuonna 2014 ja kutsui Ukrainan hallitusta ”uusnatseiksi” Venäjän narratiivia toistaen.
Helmikuussa Mélenchon kritisoi presidentti Macronin avausta Ukrainan tukemisesta lähettämällä tarvittaessa ranskalaisia joukkoja Ukrainaan.
– On korkea aika neuvotella rauhasta Ukrainassa molemminpuolisten turvallisuusehtojen kautta, Mélenchon sanoi tuolloin.
Vasemmistokoalition muiden puolueiden johtajat sen sijaan suhtautuvat Ukrainan tukemiseen myönteisemmin.
Keskustavasemmistolainen Glucksmann on asettanut Ukraina-tuen ensisijaiseksi tavoitteeksi kampanjassaan. Myös sosialistipuolueen johtaja Faure on ilmaissut tukensa Ukrainalle.
– Jos annamme Venäjän voittaa, meidän kaikkien riski on joutua tilanteeseen, jossa Venäjä ei pysähdy, Faure sanoi maaliskuussa.
Ranskan hallitusneuvotteluista odotetaan kivisiä, ja uuden pääministerin nimi voi ratketa vasta viikkojen päästä.
