Sisäministeriö on julkaissut verkkosivuillaan pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan kolumnin, jossa hän avaa pelastustoimen varautumista ja tehtäviä sodan aikana.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa paljastaa kaikkein olennaisimman: aseiden tuhovoimalla vaikutetaan suoraan ihmisiin sekä tuhotaan rakennuksia ja kriittistä infrastruktuuria. Sodan runtelemilla tai miehitetyillä alueilla suoja, ruoka ja puhdas vesi ovat elämän välttämättömät edellytykset, Kohvakka kirjoittaa.
Suomen pelastustoimi on seurannut tarkasti Ukrainan sotaa.
– Havaintojemme ja Ukrainan kollegoiden kanssa käydyt keskustelut osoittavat, että sodassa keskeinen elementti sotilaallisen puolustuskyvyn rinnalla on kyky suojata väestöä ja kriittistä vai elintärkeää infrastruktuuria – ja siten varmistaa väestön selviytyminen ja ylipäätään puolustautumisen edellytykset. Olennaista on myös yhteiskunnan kriisinkestävyys etenkin pitkittyneessä sodassa, Kohvakka toteaa.
Suomessa on hänen mukaansa huolehdittava siitä, että osaavia pelastajia on riittävästi.
– Jokainen koulutettu pelastaja ja sopimuspelastaja on sodassa ratkaisevan tärkeä. Pelastajilla on oltava riittävä suoja, välineet ja koulutus vaarallisissa tehtävissään, hän kirjoittaa.
Pelastustoimi toteuttaa Kohvakan mukaan sodassakin perustetäväänsä.
– Pelastaa, sammuttaa, raivaa ja estää lisävahinkoja. Sodassa olosuhteet ovat kuitenkin aina poikkeukselliset. Ukrainassa hyökkääjä häiritsee tahallisesti pelastustyötä iskemällä samaan kohteeseen viiveellä ja tuhoamalla pelastajia, heidän toimintaedellytyksiään, paloasemia ja pelastusajoneuvoja, hän kirjoittaa.
Kohvakka nostaa Ukrainan sodan yhdeksi tärkeäksi opikse sen, että oletetuista yhteiskäyttöisistä voimavaroista voi tulla kaikkialle ulottuvan sodan vaikutuksissa ongelma.
– Esimerkiksi humanitaariseen miinanraivaukseen ei ole käytettävissä sotilaiden voimavaroja, jos puolustusvoimat ovat sidottuna taisteluihin. Sama koskee kaikkea normaalioloissa mahdollista tukeutumista. Kriittisillä toiminnoilla, kuten pelastustoimella ja väestönsuojelulla on oltava riittävät materiaaliset edellytykset ja osaaminen tehtävien hoitamiseen kaikissa oloissa.
Pelastusylijohtajan mukaan Suomessa on vahva väestönsuojelun järjestelmä, mutta parannettavaakin löytyy.
– Suomessa meillä on vahva historiallinen väestönsuojelun järjestelmä, jota on ylläpidetty lakisääteisestikin aseellisen hyökkäyksen varalta. Meillä on kaikki syyt olla tyytyväisiä ylläpidettyyn perustaan. Valitettavasti järjestelmän osasia on osin ruosteessa, rapautunut tai yksinkertaisesti alimitoitettu suhteessa tarpeeseen, Kohvakka kertoo.
Kehittämistä hänen mukaansa on suojien kunnossa, omistajien taidoissa ylläpitää ja huoltaa suojia sekä väestön tiedoissa suojien käytöstä.
– Tarvitaan koulutusta, tehostettua tukea ja valvontaa suojien ylläpitämiseksi siihen tarkoitukseen, miksi ne on rakennettu. Suomalaista osaamista on vaalittava ja alan teollisuutta tuettava huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Hallitus on hänen mukaansa huomioinut kehittämistarpeet.
– Hallitusohjelman mukaan väestönsuojelun säädöspohja tarkistetaan ja väestönsuojelun organisointia kehitetään. Myös omatoimisen varautumisen osaamista vahvistetaan kaikissa väestöryhmissä, pelastusylijohtaja kertoo.
