Tammikuun alussa Suomea kurittivat poikkeuksellisen kovat pakkaset. Sähköä riitti, mutta järjestelmä oli silti kovilla.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kyselikin säätökykyisen energiatuotannon perään.
Suomessa on vahvasti luotettu siihen, että energiasektori toimii markkinavetoisesti. Yhdytkö ministeri Mykkäsen näkemykseen siitä, että Suomeen tarvitaan lisää säätövoimaa, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen?
– Asia katsotaan ainakin tarkasti läpi ja pohditaan keinoja, joilla voimme edistää säätökykyistä energiantuotantoa, Huttunen sanoo Verkkouutisille.
– Hallitusohjelmassa tästä asiasta on kirjaus ja siinä siitä puhutaan nimellä kapasiteettimekanismi. Pitkällä aikavälillä energiatilannetta pyritään parantamaan myös rakentamalla lisää ydinvoimaa. Lyhyellä aikavälillä sähköjärjestelmään yritetään saada lisää joustavuutta sekä tarjonnan että kysynnän osalta.
Suomessa saattaa syntyä pohjoisen sijaintinsa vuoksi tilanteita, joissa sähkönkäytöstä on vaikea joustaa, koska se on niin keskeinen suomalaisten lämmitysmuoto.
Joustovaraa on suunnitteilla myös tuotantoon. Ministeri Mykkänen toi esille pumppuvoimalat ja kuumavesivarastot keinoina, joilla energiatuotannon joustovaraa voidaan lisätä. Huttusen mukaan nämä ovat mahdollisia ratkaisuja tulevaisuudessa.
Suomi on osa pohjoisia sähkömarkkinoita ja kiinnittyy yhä tiukemmin niihin myös tulevaisuudessa.
– Siirtoyhteydet vahvistuvat lähiaikoina, kun noin vuoden sisällä syntyy uusi siirtoyhteys Pohjois-Ruotsiin. Ruotsissa ja Norjassa on käytössä vesivoimaa, joka on hyvää säätövoimaa, Huttunen sanoo.
– Pidemmällä aikavälillä voidaan saada myös lisää pumppuvoimaa, jota edistetään valtion toimesta. Pyhäsalmen kaivokseen on jo vuosia suunniteltu tämänkaltaista pumppuvoimalaa. Sitä varten on varattu tukeakin, jos hanke lähtee liikkeelle. Yrityksistä muun muassa Kemijoki Oy on ollut aktiivinen, että heidän vesistöihinsä voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa isompia pumppuvoimaloita.
Valtion rooli energiasektorin toimitusvarmuudessa kasvaa
Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on muuttunut. Suomen sähkön omavaraisuus on samaan aikaan parantunut. Suomi ei enää vain tuo sähköä, vaan sitä myös viedään meiltä maailmalle. Suurta roolia tässä näyttelee tuulivoima.
Tuulivoima on kuitenkin sääherkkää. Pakkasilla tuulta ei ole useinkaan tarjolla niin paljon kuin Suomessa olisi tarvetta, joten huippukulutuspäivinä Suomeen joudutaan yhä tuomaan sähköä muista Pohjoismaista.
– Uusiutuvan energian tähden olemme ensi kertaa noin 60 vuoteen tilanteessa, jossa tuotamme sähköä vuositasolla yhtä paljon kuin sitä kulutamme. Tuulivoiman määrä on kasvanut valtavasti, mutta se on johtanut myös suureen vaihteluun sähkömarkkinoilla, Riku Huttunen sanoo.
Huttunen muistuttaa, että Suomi turvautui vielä pari vuotta sitten huippukulutuspäivinä Venäjältä tuotavaan sähköön. Yksi syy suurille hinnanvaihteluille onkin se, että venäläistä sähköä ei ole enää käytössä. Olkiluoto 3 on osaltaan paikannut Venäjän sähköntuonnista syntynyttä aukkoa.
Jos Suomea on joskus syytetty byrokraattisuudesta ja valtiovetoisuudesta, niin sähkömarkkinoilla tilanne on toinen. Sähkömarkkinoilla on luotettu ja luotetaan yhäkin markkinoiden hoitavan tilanteen kuntoon. Huippukulutuksen aikaan esimerkiksi uskotaan kuluttajien vähentävän sähkönkäyttöä.
Suomessa on kuitenkin herätty siihen, että energiakysymyksiä ei voida jättää ainoastaan markkinoiden vastuulle. Energiassa on kyse myös huoltovarmuudesta, koska siirtoyhteyksien vikaantuessa säätövoimaa pitäisi olla myös omasta takaa.
Yksi ikuisuus keskustelun aihe ovat hiililauhdevoimalat. Jotkut ovat kyseenalaistaneet, että ajettiinko ne liian nopealla aikataululla alas. Riku Huttusen mukaan hiilivoima ei tarjoaisi järkevää ratkaisua huoltovarmuudenkaan kannalta.
– Suomessa oli pitkään tehoreservijärjestelmä, jossa elinikänsä loppupuolella olevat hiilivoimalat olivat mukana. Se oli yksi tapa pitää reserviä yllä, mutta päästökaupan takia hiilivoimalla sähkön tuottaminen on niin kallista, että laitoksia ei kannata ylläpitää. EU on myös rajoittanut mahdollisuuksia hyödyntää tällaisia reservejä tehokkaasti.
Huttunen kuitenkin korostaa Ruotsiin tänä vuonna valmistuvan siirtoyhteyden merkitystä. Sen siirtokapasiteetti on 900 megawattia. Mutta hallitusohjelmassa on kirjaus, että asiaa aletaan selvittämään.
– Tarkoituksena on kapasiteettimekanismin yhteydessä tutkia, miten Suomen energiajärjestelmää voidaan tehdä entistä toimitusvarmemmaksi. Asiaa tutkitaan huolella, koska se vaatii valtion tukea. Investoinnit eivät synny tyhjästä ja lasku tulee joko valtiolle tai suoraan kuluttajille. Olemme käynnistäneet työn, jotta tulevaisuudessa toimitusvarmuutta voidaan lisätä, Huttunen sanoo.
Varmaa kuitenkin on, että työ vie vuosia eikä valmiita ratkaisuja saada aikaan tämän hallituskauden aikana.
