Lumista metsää. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Miten tämä on mahdollista? Ruotsissa metsien lasketaan sitovan hiiltä, Suomessa päästävän

Tutkimusprofessorin mukaan ero selittyy mallilaskelmalla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen mukaan Suomen metsät ovat muuttuneet päästölähteeksi.

Luken mukaan vuonna 2023 metsät olivat 1,12 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen päästölähde. Metsien muuttuminen päästölähteeksi johtuu Luken mukaan siitä, että puuston kokonaisbiomassan kasvu on pienentynyt, hakkuut ovat kasvaneet ja maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. Luken mukaan ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Laskelmien mukaan metsistä tuli päästölähde jo vuonna 2021. Ruotsissa metsien on kuitenkin yhä laskettu nielevän hiiltä.

Metsälehti kertoo, että Ruotsin ympäristönsuojeluviraston kasvihuonekaasulaskelman mukaan ruotsalaiset metsät nettonielivät viime vuonna 31 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ruotsin metsiin on keskimäärin vuosina 1990–2023 varastoitunut vuosittain 52 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä kasvihuonekaasuja. Määrää voi Metsälehden mukaan verrata siihen, että viime vuonna Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kaikki toimialat huomioon ottaen vastasivat 40,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Tutkimusprofessori Ilkka Leinonen on kommentoinut Metsälehden artikkelia viestipalvelu X:ssä.

– Ruotsissa metsien maaperä on jopa suurempi hiilinielu kuin puusto. Suomessa metsien maaperä on merkittävä päästölähde. Ruotsissa maaperän hiilivaraston muutos perustuu mittauksiin, Suomessa mallilaskelmiin, Leinonen kirjoittaa.

Luken tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen kertoo Metsälehdelle, että Suomessa hiilivaraston muutos perustuu Yasso07-malliin.

– Yasso07 reagoi nopeasti, jos esimerkiksi energiapuun tai hakkuutähteiden korjuu kasvaa ja orgaanista ainetta jää vähemmän maaperään. Yasson mukaan tämä vaikuttaa heti maaperän hiilinielun kokoon, Lehtonen kertoo.

Ruotsissa maaperää mitataan. Lehtosen mukaan mittauksessa on kuitenkin aina pieni viive.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS