Venäjällä lennokki-iskuista on tullut lähes arkipäivää. Niin Ukrainan lähistöllä, Moskovan alueella kuin pääkaupungin ydinkeskustassakin on räjähdellyt kesän aikana toistuvasti.
Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri arvioi Verkkouutisten haastattelussa, että lennokki-iskujen torjuminen on etenkin Venäjän kaltaiselle laajalle valtiolle haastavaa.
– Vaikka Venäjällä nyt on yksi maailman vahvimpia, ellei vahvin ilmapuolustus, määrällisesti, niin kyllä nämä lennokit ovat tietenkin haastavia kohteita, Toveri toteaa.
– Ne ovat tutkamaaleina usein aika pieniä, ja jos tietää ilmatorjunnan tutkien ryhmityksen, niin lentoreitin voi ohjelmoida niin, että lentää mahdollisissa lentokorkeuksissa, joissa on katveita ja muita vastaavia, että alueelle pääsee tunkeutumaan. Se edellyttää, että on hyvä kuva vastustajan ilmatorjunnan toiminnasta ja ryhmityksestä. Ilmeisesti ukrainalaisilla on aika hyvä kuva siitä, hän jatkaa.
Toveri muistuttaa, ettei aukotonta ilmapuolustusverkkoa ole olemassakaan. Haasteensa pääkaupunki Moskovan suhteen luo se, että kaupunki on levittäytynyt hyvin laajalle ja korkeat rakennukset luovat ilmatorjunnalle paljon katvealueita.
Iskettiinkö Venäjän sisältä?
Verkkouutiset kertoi viime viikolla, että Venäjän Novgorodissa 650 kilometrin päässä Ukrainasta sijaitsevaan tukikohtaan iskettiin lennokein. Iskussa tuhottiin Tupolev Tu-22 -yliäänipommittaja. Toverin mukaan isku on voinut tulla joko Ukrainasta asti, tai sitten se on toteutettu Venäjän sisälle soluttautuneen ryhmän toimesta.
– Kyllä Ukrainalla näyttäisi olevan kehitteillä, ja on kehitetty, lennokkeja, jotka pystyvät lentämään jopa 700-800 kilometrin matkan, ehkä pidempäänkin. Toisaalta se tietenkin olisi pitkä lento Venäjän ilmapuolustuksen piirissä, kenraali-kansanedustaja Toveri arvioi.
– Toisaalta ovat he iskeneet useita kertoja Moskovaankin kalustolla, joka mitä ilmeisimmin on lennätetty Ukrainasta. Siitä ei ole riittävästi tietoa, hän sanoo.
Kotirintaman reaktio kaksijakoinen
Venäjän sisälle tehdyillä iskuilla kenraali-kansanedustaja näkee kaksi tarkoitusta. Ukraina pyrkii sekä vaikuttamaan taistelutahtoon että sitomaan Venäjän ilmatorjunnan resursseja pois rintamalta.
– Kyllä sillä on kaksi vaikutusta: yksi, että nostetaan omaa taisteluhenkeä. Että ”katsokaa, me pystymme iskemään Putinia vastaan”. Se pakottaa Venäjän myös sitomaan resursseja selustansa puolustukseen. Ilmatorjunta, joka Moskovan ympärille ryhmitetään, se on tietenkin pois Ukrainan rintamalta ja helpottaa Ukrainan ilmavoimien toimintaa ja maavoimien droonien käyttöä, kenraali toteaa.
Venäjän kansan suhtautuminen iskuihin vaikuttaa olevan kaksijakoinen.
– Näyttäisi, että osassa ihmisistä herättää pelkoa, että ”tämä sota saisi nyt loppua, että saisi kotonaan olla edes rauhassa”. Toisaalta uhoa, että ”mikä röyhkeys, uskaltavat iskeä Venäjää vastaan tällä tavalla, tämä pitää kostaa”. En ole nähnyt gallup-tuloksia, mutta varmaan molempia vaikutuksia on, Toveri arvioi.