Joka viides (19 %) on joutunut säästämään mökin tai vapaa-ajan asunnon kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.
Säästämään joutuneista suuri osa kertoi nipistäneensä korjaustöistä tai remonteista. Lähes puolet (48 %) kertoi lykänneensä tai jättäneensä tekemättä tarvittavan korjaustyön, ja 43 prosenttia oli lykännyt tai jättänyt tekemättä ei-välttämättömän remontin.
Lisäksi 35 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä korjaustyön tai remontin itse sen sijaan, että työstä olisi maksettu ulkopuoliselle ammattilaiselle.
LähiTapiolan kotivakuutuksen kehityspäällikkö Timo Ekholmin mielestä korjaustöiden kanssa ei kannata viivytellä, sillä tekemättä jättämisestä tai lykkäämisestä voi aiheutua ikäviä piiloon jääviä seurannaisongelmia.
– Etenkään katto- tai putkivahinkojen korjaamista ei kannata missään nimessä lykätä. Korjauskustannukset voivat nousta suuriksi, jos esimerkiksi pieni vuoto pääseekin aiheuttamaan isoja kosteusvaurioita. Vakuutus ei myöskään välttämättä korvaa vahinkoja. Näin on esimerkiksi silloin, jos katto vuotaa vanhuuttaan ilman jonkin ulkoisen syyn, kuten katon päälle myrskyssä kaatuneen puun, aiheuttamaa rikkoutumista, sanoo Ekholm.
Kolmasosa vastaajista (33 %) kertoi säästäneensä matkakuluissa käymällä mökillä tai vapaa-ajan asunnolla vähemmän kuin ennen.
Kyselyn vastaajista 13 prosenttia kertoi lykänneensä tai jättäneensä tekemättä ennaltaehkäisevän huoltotyön, kuten nuohouksen. Vapaa-ajan asunto tulee lain mukaan nuohota vähintään kolmen vuoden välein.
Ennaltaehkäisy on lähtökohtaisesti aina edullisempaa kuin vahinkojen korjaaminen, huomauttaa LähiTapiolan ennaltaehkäisypalveluista vastaava kehityspäällikkö Jussi Riikonen.
– Nuohouksen hinnoissa puhutaan yleensä kymmenistä euroista, mutta jos tulisijan hormiin kertyy nokea ja se aiheuttaa tulipalon, kustannukset voivat nousta helposti tuhansiin euroihin puhumattakaan siitä, että palo voi aiheuttaa vaaratilanteen mökkeilijöille itselleen. Nuohooja voi myös havaita esimerkiksi savupiipussa olevan halkeaman ajoissa.
Juhannussaunan lämmittämisessä ei kannata kiirehtiä
Mökkien tulisijojen lämmittäminen on tällä viikolla erityisen ajankohtaista, kun moni suomalainen suuntaa mökille juhannuksen viettoon. LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan palovahingoilta ei vältytty viime juhannuksenakaan.
Jos juhannuksena vasta aloittelee mökkikauttaan ja esimerkiksi saunan tulisija on ollut pitkään käyttämättä, kannattaa lämmitys aloittaa varovasti ja seurailla, että hormi lähtee vetämään, Riikonen sanoo.
– Yksi helposti juhannushumussa unohtuva riski on tuhkien käsittely. Esimerkiksi terassi voi kärventyä, jos sinne pussissa tai pahvilaatikossa heivattu tuhka jääkin kytemään. Tuhkien järkevin sijoituspaikka on kannellinen metalliastia.
Paljujen tulipesien vauriot tai näistä syttyneet palot taas aiheutuvat usein siitä, että paljua on epähuomiossa lämmitetty tyhjänä.
– On esimerkiksi aloitettu paljun täyttäminen, pantu tuli pesään ja sitten lähdetty välissä syömään, jonka aikana palju onkin syystä tai toisesta tyhjentynyt. Vaikka juhannusjalkaa vipattaisi, kannattaa paljua lämmittäessä unohtaa hetkeksi kiireet ja tarkistaa rauhassa, että palju täyttyy ongelmitta eikä vuoda mistään ennen kuin kamiinaan sytyttää tulen.
Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 053 henkilöä 26.4.–2.5.2024 välisenä aikana. Mökin kustannuksista säästämisestä kysyttiin niiltä 508 henkilöltä, jotka omistavat mökin tai vapaa-ajan asunnon yksin tai yhdessä tai joilla on tällainen käytössä. Näistä 92 henkilöä oli joutunut säästämään mökin tai vapaa-ajan asunnon kustannuksista aiempaa enemmän viimeisen kahden vuoden aikana. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
