Mökkiranta, tyynenä avautuva järven selkä, löylyveden sihahdus kuumille kiville ja käen kukunta selän takaa. Siitä on monen suomalaisen juhannus tehty.
Koronavuosien aiheuttama mökkibuumi on jo takana, mutta suomalaisten innostus mökkeilyyn ei ole hiipunut. Tammikuusta huhtikuuhun ulottuvalla ajalla Suomessa myytiin yhteensä 430 kesämökkiä tai huvilaa. Maakunnista eniten kauppoja tehtiin Uudellamaalla ja Lapissa.
Etelä-Savo on suosittua mökkialuetta. Se ei vielä tänä vuonna ole noussut korkealla tilastoissa.
– Mökkikauppa lähti tänä vuonna käyntiin poikkeuksellisen myöhään. Talvi venyi todella pitkälle ja toukokuun puolella oli vielä lunta. Pitkälle venynyt talvi hidasti myynnin aloittamista, kun kohteisiin ei yksinkertaisesti päässyt lumien tai huonokuntoisten teiden vuoksi, sanoo Kiinteistömaailma Mikkelin yrittäjä Sisko Koobas Verkkouutisille.
– Nyt mökkikauppa on lähtenyt käyntiin. Eilen juuri tehtiin ensinäytöillä kolme uutta mökkikauppaa pyyntihinnalla.
Etelä-Savon alueella mökkikauppa on kiinteistövälitysyrityksille merkittävässä roolissa. Koobasin arvion mukaan noin puolet vuosittaisista kaupoista on kesämökkikauppaa.
Takatalvi hidasti mökkikaupan käynnistymistä. Euroopan keskuspankin kireä rahapolitiikka on hidastanut asuntokauppaa. Mökkikaupassa korkeat korot eivät näy samalla tavalla.
– Mökkikauppa poikkeaa muusta asuntokaupasta. En kutsuisi mökkiä luksustuotteeksi, mutta se on ekstraa. Korkovaikutus on mökkikaupassa pienempi kuin omistusasunnoissa. Meillä on paljon asiakkaita, joihin pankin rahoitusta ei tarvita ollenkaan ja pankit suhtautuvat mökkien lainoitukseen eri tavalla kuin tavalliseen asuntokauppaan, sanoo Koobas.
Kauppa käy isojen vesistöjen äärellä
Sisko Koobas toimii yrittäjänä Etelä-Savossa ja hänen alueensa kuuluvat suositut mökkikunnat Puumala, Sulkava, Juva, Hirvensalmi, Ristiina, Anttola ja osittain Pertunmaa. Kuivanmaan mökit eivät suomalaisia kiinnosta.
– Meillä Saimaan ja Puulaveden rannalla olevat mökit kiinnostavat paljon. Yleensäkin voi sanoa, että isoimmat vesistöt ja merenranta ovat kohteita, joissa mökkikauppaa käydään, Koobas sanoo.
Viime vuonna suomalaisen kesämökin mediaanihinta oli 90 000 euroa. Alkuvuodesta suomalaisen mökin mediaanihinta on ollut 115 000 euroa. Hurjimmista vuosista on tultu alaspäin, mutta mökkikauppa käy tällä hetkellä koronavuosia edeltävällä tasolla.
Suomalaisten vaatimukset mökin varustelutason suhteen vaihtelevat laajasti.
– Osa asiakkaista etsii edelleen alle sadantuhannen euron mökkiä, jossa ei tarvitse olla juoksevaa vettä eikä sisävessaa. Riittää, että on pakopaikka, jossa pääsee touhuamaan ja olemaan luonnon läheisyydessä, Koobas sanoo.
– Toiset hakevat sellaista kakkoskotia, jossa on sähköt. netti, sisävessat, suihkut ja rannat. Jos oma koti on kerrostalossa, niin kesämökiltä toivotaan, että se on omakotimaisempi.
Etelä-Savon alueella suosittuja mökkikuntia on Mäntyharju ja Pertunmaa, jotka ovat lyhyen ajomatkan päässä pääkaupunkiseudusta. Suomesta löytyy kuitenkin sellaisia kuntia, jotka ovat varsinaisten mökkikuntien ulkopuolella, mutta joita paikalliset arvostavat korkealle.
– Esimerkiksi kirkasvetiset Orivesi ja Puulaveteen laskeva Röylä ovat tällaisia paikallisten suuresti arvostamia pienempiä järviä, joiden rannalta mökin voi saada isoja vesistöjä edullisemmin, Koobas sanoo.
