Pieni 2,4 miljoonaan asukkaan Moldova on viime vuosina ollut Venäjän aggressiivisten vaikuttamisyritysten kohteena. Maa yrittää nyt länsimielisen presidentti Maia Sandun johdolla pyristellä irti Kremlin vaikutuspiiristä. Asiasta kertoo The Guardian.
Sandun mukaan Kremlin tavoitteena on nostaa Venäjä-mieliset liittolaiset valtaan Moldovassa hinnalla millä hyvänsä. Tämän saavuttamiseksi Venäjä on valmis käyttämään kaikkia keinoja korruptiosta kiristykseen, taloudelliseen sodankäyntiin, kyberhyökkäyksiin, vaikuttamiskampanjointiin ja jopa avoimeen väkivaltaan.
Kreml näkeekin Moldovan osana ”lähiulkomaita”, jotka se haluaa pitää vaikutuspiirissään, kroonisesti heikkoina ja epävakaina.
Tätä vastaan Sandu on viime vuosina tehnyt töitä. Hän on voittanut kahdet presidentinvaalit kampanjoimalla EU-integraatiolla, uudistuksilla, oikeusvaltiolla, läpinäkyvyydellä ja korruption vastustamisella.
Toisin kuin monet moldovalaispoliitikot, jotka ovat lähteneet politiikkaan joko hankkiakseen rahaa tai suojellakseen omaisuuttaan, Sandu vaikuttaa pyyteettömältä. Hän asuu tavallisessa asunnossa ja tunnetaan vahvoista periaatteistaan.
Kreml on kuitenkin löytänyt keinon Sandun heikentämiseen: Raha.
Viime vuoden presidentinvaaleissa Venäjän väitetään käyttäneen lähes 200 miljoonaa euroa vaalivaikuttamiseen. Se on yksi prosentti koko maan bruttokansantuotteesta.
Suunnitelma oli yksinkertainen. Äänestäjiä, useimmiten pienituloisia ja vanhuksia, houkuteltiin rahaa vastaan äänestämään Sandun vastustajaa sekä osallistumaan Kreml-mielisiin mielenosoituksiin. Rahat sai venäläisille pankkitilille, mutta ne pystyisi nostamaan pois vasta, kun Venäjä-mielinen ehdokas nousisi valtaan ja luopuisi Venäjälle asetetuista pakotteista.
Moldovan poliisi ja Ziarul de Gardă -sanomalehti kuitenkin paljastivat juonen. Yhteensä Venäjältä ehdittiin maksaa varoja 138 000 pankkitilille, eli noin kymmenesosalle koko maan väestöstä. Tämän lisäksi rajaa jaettiin käteisenä ja kryptovaluuttoina.
– Ei ole kovin monia keinoja, joilla tällaiselta ulkomaiselta vaikuttamiselta voi suojautua, Sandu sanoo.
– Demokraattisia prosessejamme ei ole suunniteltu tällaisia vaaroja vastaan.
Yksi keino olisi perua vaalit, joissa esiintyy Venäjän vaikuttamista. Näin tehtiin joulukuussa Romaniassa, kun maan perustuslakituomioistuin mitätöi viimeisimpien presidentinvaalien tulokset. Eniten ääniä saanut Kreml-mielinen salaliittoteoreetikko Călin Georgescu oli tuomioistuimen mukaan saanut kampanjalleen tukea Venäjältä.
Vaalien peruminen voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan ja heikentää kansalaisten luottamusta demokratiaan.
Venäjän vaikuttamisen torjuminen onkin kaksiteräinen miekka: Sen huomiotta jättäminen maksaa, mutta sen torjuminen voi taas voimistaa maan sisäisiä jakolinjoja. Venäjä hyötyy molemmissa tapauksissa.
Moldovassa päätettiin, että Venäjän vaikuttaminen julkistettaisiin. Kansalaiset saisivat itse nähdä, mitä Kreml yrittää.
– Kun yhteiskunta näki vaaran, käynnistyi sellainen liikekannallepano, että onnistuimme torjumaan sen vaaleissa, Sandu selittää.
Venäjän vaikuttaminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään äänien ostamiseen.
Kreml katkaisi hiljattain kaasutoimitukset maahan ja syytti tästä Sandua. Rahaa on siirretty papeille, jotka ovat saarnanneet Sandua ja EU:ta vastaan. Kansalaisille on jaettu virallisilta näyttäviä mainoksia, joissa mustamaalataan EU:ta; Yhdessä väitettiin, että englantia puhumattomat virkamiehet saavat potkut, jos Moldova liittyy EU:hun.
Kaikki valtiolliset instituutiot ovat joutuneet Venäjän kyberhyökkästen kohteiksi. Poliisin verkkosivut yritettiin kaataa 2 800 kertaa yhdessä yössä ja maan keskusvaalilautakunnan sivuja vastaan hyökättiin. Moldovalaismiehiä on koulutettu katuväkivaltaan Moskovassa ja Balkanin maissa. Pankkiautomaatteja on suljettu sen jälkeen, kun huhut pankkijärjestelmän romahduksesta levisivät.
Vuonna 2024 maanpaossa olevan Kreml-mielisen oligarkki Ilan Shorin Sandu-kriittiset mainokset saivat 155 miljoonaa näyttökertaa. Niissä on varoitettu, että EU vie moldovalaisten maat ja kieltää termien ”äiti” ja ”isä” käytön.
Mutta miten Moldova on reagoinut?
Maan tuomioistuimet eivät pysty käsittelemään kaikkia tapauksia, joissa äänestämisestä on tarjottu rahaa. Ei ole edes varmaa, kannattaisiko se. Vanhojen mummojen tuominen oikeuden eteen voisi heittää bensaa propagandan liekkeihin.
Sen sijaan Moldova on keskittynyt tekemään yhteistyötä EU:n digipalveluasetuksen (DSA) valvojien kanssa, jotta maa pystyisi torjumaan vaalivaikuttamista tehokkaammin. Toinen uusi laki rajoittaa Kreml-mielisten TV-kanavien toimintaa, jos niiden levittämä disinformaatio uhkaa kansallista turvallisuutta.
WatchDog.MD -ajatuspajan johtajan Valeriu Paşan mukaan disinformaatiokuplasta ei kuitenkaan voi säännellä itseään pois.
– Meidän on oltava tekemisissä niiden yleisöjen kanssa, jotka venäläispropaganda tavoittaa. He ovat pääosin venäjänkielisiä, ja heille on tarjolla hyvin vähän sisältöä tavallisessa mediassa, Paşa kertoo.
Tällaisiin ihmisiin Venäjän propagandan romantisoidut puheet ”suuresta Venäjästä” ja ”Gayropan” epäoikeudenmukaisuuksista iskevät.
Pelkkä disinformaatiossa esiintyvien väitteiden torjuminen ei siis riitä, vaan viestinnän on vastattava Venäjän propagandaan lankeavien ihmisten huoliin ja vedottava heidän tunteisiinsa. Uutiset eivät riitä, heille on tarjottava myös esimerkiksi viihdettä.
Lisäksi tarvitaan laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, jotta vaalivaikuttamista ja disinformaation levittämistä jatkavat toimijat jäisivät kiinni. Etenkin talous- ja kryptovaluuttarikosten suhteen on tehtävä enemmän töitä.
Lopuksi on satsattava kyberpuolustukseen sekä energiaitsenäisyyteen, jotta Venäjän vaikutusmahdollisuudet kaventuisivat.
Sandun panostukset oikeusvaltioon ovat kannattaneet. Maassa on Venäjän vaikutusyrityksistä huolimatta järjestetty demokraattiset vaalit ja rauhallinen vallanvaihto.
Levätä ei kuitenkaan saa. Moldova ei ole yksin, vaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan yhä aktiivisemmin myös muihin Euroopan maihin. Tähän on varauduttava kaikkialla – ja mallia voi ottaa Moldovasta.
