Suomessa monet kalakannat ovat taantuneet luonnontilasta ja luonnontuotantoa pyritään parantamaan istutuksilla. Moni tuttu kalalaji olisi ilman istutustoimintaa kadonnut jo sukupuuttoon. Kalakantojen elvyttämistä valvoo ELY-keskukset ja istutustoimintaa ohjataan muun muassa valtioneuvoston periaIstutuksia tehdään hävinneiden ja taantuneiden kalakantojen elvyttämiseen sekä kalastustarkoituksiin. Istutusten menestyminen riippuu monesta tekijästä, eikä tiettyä onnistumisen kaavaa ole olemassa. Muun muassa istutusten ajankohta, istutusvesistön olosuhteet sekä istukkaiden määrä ja kunto vaikuttavat tulokseen. Taantuneiden kalakantojen elvyttämisessäatepäätöksellä hyväksytty vieraslajistrategia.
Etenkin vaelluskalat, kuten järvilohi tai meritaimen eivät monessakaan joessa luontaisin keinoin enää liikkuisi ja lisääntyisi. Vaelluskalojen merkitys ekosysteemissä on elintärkeä ja istutustoimintaa harjoitetaan siihen saakka, kunnes luonnon lisääntyminen saadaan käyntiin.
– Istutuksia tehdään hävinneiden ja taantuneiden kalakantojen elvyttämiseen sekä kalastustarkoituksiin. Istutusten menestyminen riippuu monesta tekijästä, eikä tiettyä onnistumisen kaavaa ole olemassa. Muun muassa istutusten ajankohta, istutusvesistön olosuhteet sekä istukkaiden määrä ja kunto vaikuttavat tulokseen. Taantuneiden kalakantojen elvyttämisessä tavoitteena on saada luontainen lisääntymisprosessi käyntiin, kalastusbiologi Joonas Ikävalko kertoo.
Ikävalko työskentelee Varsinais-Suomen Ely-keskuksen rannikon kalatalouspalvelut -yksikössä.
Kaloja voidaan istuttaa vain, mikäli istutettava kalakanta ja kohdevesistö on määritetty sallituksi kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Uuden lajin tai kannan kotiutusistutukseen sekä muuhun istutukseen on saatava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa. Lupa voidaan myöntää, jos istutus ei vaikeuta kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista eikä vaaranna kohdevesistön kala- tai rapukannan elinvoimaisena säilymistä taikka luonnon monimuotoisuutta.
Kalojen istuttaminen on sallittu ainoastaan, jos kyseessä olevan lajin tai kannan istuttaminen kohdevesistöön sisältyy kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan.
– Istutustoiminnalla pyritään palauttamaan ja täydentämään luonnontuotantoa tai turvaamaan kalan riittävyys kalastuksen tarpeisiin. Silloin kun esimerkiksi vaelluskalojen luonnontuotantoa ei saada käynnistymään pelkästään nousuesteitä ohittamalla ja koskia kunnostamalla, ovat kotiutusistutukset välttämättömiä vesiekosysteemille. Ideaalitilanteessa kalakannan elvyttäminen ja vahvistaminen onnistuu ilman tuki-istutuksia, Ikävalko kertoo.
Tavanomaisista kaloista suuri osa on luonnonkalaa
Mökkilaiturilta kalastetut saaliit ovat pääsääntöisesti luonnonkalaa.
– Särjet, ahvenet ja tavanomaiset saaliiksi saatavat kalat ovat lähes aina luonnonkalaa. Järvialueille on istutettu perinteisesti muun muassa siikaa ja kuhaa kalastustarkoituksiin, Ikävalko kertoo.
Järvissä sekä niiden kalakannoissa on kuitenkin eroja ja suuressa osassa luonnollinen tilanne on hyvä. Etelä-Suomessa lohikalojen virtavesi- ja merikalastus on puolestaan prosentuaalisesti jo paljon istutusten varassa. Asiantuntijan mukaan esimerkiksi Suomenlahdella istutettuja kaloja kokonaiskannasta voi olla useita kymmeniä prosentteja. Suhde näyttää kuitenkin kääntyvän luontaisten kalojen eduksi, vaikkakin hitaasti.
Aina istutustoimet eivät myöskään onnistu. Suomeen on istutettu myös vierasperäisiä lajeja, joiden vaikutukset ovat olleet myös haitalliset. Puronieriä on onnistunut joillain alueilla lisääntymään siinä määrin, että se uhkaa kokoperäisiä kalalajeja. Myös kirjolohen istutukseen liittyy riskejä, vaikkakin luontoon viedään naarasparvia, eikä kalat pääse lisääntymään.
Asiantuntijan mukaan riski alkuperäisille kalakannoille muodostuu myös vesistöihimme lasketuista akvaariokaloista.
– Ajattelemattomuuttaan ihmiset saattavat laskea luontoon akvaariokaloja. Niistä saattaa tulla tosi iso ongelma kohdevesistössä. Akvaariokalat ovat useimmiten vieraslajeja, jotka eivät kuulu luontoomme. Käytännössä haitalliset vieraslajit vievät elintilaa kotoperäisiltä lajeiltamme ja haittaava ekosysteemin toimintaa. Lisäksi vieraslajien poistaminen luonnosta on työlästä tai jopa mahdotonta. Esimerkiksi rohmutokkoa on laskettu lampiin, joka valtaa aggressiivisesti reviiriä. Myös aurinkoahvenia on päästetty luontoon, Ikävalko kertoo.
Kalojen istuttaminen omaan mökkijärveen
Kalastusbiologi kertoo, että omaan mökkijärveen on mahdollista istuttaa kaloja. Laji tulee olla merkittynä kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa.
– Useilla mökkijärvillä hoidosta vastaa usein osakaskunta, mikäli sellaista ei ole, voi olla kyseessä yksityinen vesialueen omistaja tai järjestäytymätön osakaskunta. Avuksi voi myös pyytää kalatalouden edustajan, Ikävalko kertoo.
Tarkkaa hintaa kalojen istutuksesta ole asiantuntijalla kertoa. Prosessi ei kuitenkaan ole järin haastava, mikäli istutettava laji listalta löytyy. Pienen järven ollessa kyseessä, Ikävalko arvioi, ettei istutustoimet järin kalliita ole.
– Parhaat toimenpiteet ovat vedenlaadun ja lisääntymisalueiden parantaminen sekä kalojen kulkureittien parantaminen. Näitä keinoja hyödyntäen tulisi ensin kokeilla järven kalakantojen elvyttämistä. Ensisijaisesti tulisi edistää luontaista lisääntymistä, Ikävalko kertoo.
