Talvirenkaita on käytettävä marras-maaliskuussa, jos keli on talvinen, eli kesärenkailla ei käytännössä ole tieliikenteeseen asiaa talvella. Nastattomilla talvirenkailla saa kuitenkin ajaa vaikka ympäri vuoden – myös kesähelteillä.
Siinä missä talvirenkaiden urasyvyyden pitää olla vähintään kolme millimetriä, kesärenkaiden minimivaatimus on 1,6 mm. Alempi raja on siis voimassa kesäisin myös talvirenkaille. Monia houkutteleekin ajaa kuluneet talvirenkaat kesällä loppuun.
Moottori-lehti testasi, miten kulunut, pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetty talvirengas pärjää kesäkeleillä. Testiin valikoitui Hankook Winter i*cept IZ2 -kitkarengassarja, jonka eturenkaiden urasyvyys oli 4 mm ja takarenkaiden hivenen enemmän.
Verrokkina testissä käytettiin uusia Nokian Hakka Blue 3 -kesärenkaita, joiden urasyvyys oli testin alussa 8 mm. Renkaiden koko oli 205/55 R16.
Renkaiden erot tulevat ilmi jo testin ensimmäisessä osiossa, jossa selvitettiin, millä nopeudella rengas irtoaa hallitsemattomaan vesiliirtoon 9 mm syvyisen vesipatjan päällä. Kun uuden kesärenkaan vedensyrjäyttämiskyky tuli vastaan reilun 80 km/h:n nopeudella, niin talvirengas lähti vesiliirtoon jo 58 km/h:n vauhdissa.
Nopeuseron lisäksi kulunut kitkarengas lähtee liirtoon täysin varoittamatta, kun taas kesärengas varoittaa vesiliirtoriskistä irtoamalla ensin osittaiseen vesiliirtoon.
Jarrutuskokeissa järkyttävän huonot tulokset
Kitkarenkaan sopimattomuus kesäkeleihin sai sinettinsä jarrutuskokeissa, jotka tehtiin märällä ja kuivalla asfaltilla 100 km/h:n nopeudesta.
Kun kesärenkailla varustettu auto pysähtyi märällä asfaltilla vajaan 40 metrin päässä jarrutuksen aloittamisesta, niin kitkarenkailla jarrutusmatka venyi peräti 70,6 metriin. Vielä dramaattisempaa on se, että siinä kohdassa, missä kesärenkailla auto oli pysähtynyt, kitkarenkailla oli vauhtia vielä 74 km/h.
Kuivalla kelillä uuden kesärenkaan jarrutusmatka oli 37 metriä ja kuluneen kitkarenkaan reilut 45 metriä. Kitkarenkaan jarrutusmatkojen huima ero kuivalla ja märällä alleviivaa talvirenkaan huonoa jarrutuspitoa nimenomaan märällä asfaltilla, vaikka kuivallakaan kelillä tulos ei ole kaksinen.
Renkailla tehtiin myös erilaisia käsittelykokeita eikä kitkarengas osoittautunut niissä sen paremmaksi vaihtoehdoksi. Kesärengas selvitti äkillistä väistöä simuloivan kokeen 135 km/h:n nopeudella, mutta kulunut kitka reputti testin jo aloitusnopeudella 80 km/h.
– Kitkarenkaan vaarallisuus kesäkelillä piilee siinä, että rauhallisessa ajossa se vaikuttaa aivan kelvolliselta. Äkkitilanteissa ja märällä, jolloin pitoa eniten tarvitaan, se on kuitenkin kelvoton. Talvirengas on tarkoitettu nimensä mukaisesti käytettäväksi talvella ja kesärengas kesällä. Omaa ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ei kannata riskeerata säästämällä rengaskuluissa, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen sanoo.
