Venäjän yritykset tehdä merkittävä kaasuputkisopimus Kiinan kanssa ovat ajaneet karille. Taustalla ovat Venäjän mielestä Kiinan kohtuuttomat hinta- ja tarjontavaatimukset, uutisoi talouslehti Financial Times siteeraten kolmea asiaa tuntevaa lähdettä.
FT muistuttaa, että Kiinan tiukka asenne Power of Siberia 2 -putkilinjaan korostaa sitä, kuinka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jättänyt presidentti Vladimir Putinin yhä riippuvaisemmaksi Kiinan johtajasta Xi Jinpingistä taloudellisen tuen saamiseksi.
Asiaan perehtyneet lähteet sanoivat FT:lle, että Kiina oli vaatinut hintoja, jotka ovat lähellä Venäjän voimakkaasti tuettuja kotimaisia hintoja ja sitoutuisi ostamaan vain pienen osan putken suunnitellusta vuotuisesta 50 miljardin kuutiometrin kaasukapasiteetista.
Putken hyväksyminen muuttaisi Venäjän valtion kaasunvientimonopolin Gazpromin markkina-asemaa yhdistämällä Kiinan markkinat Länsi-Venäjän kaasukentille.
Gazprom kärsi viime vuonna 629 miljardin ruplan (6,9 miljardia dollarin) tappiot kaasun myynnin romahtaessa Eurooppaan.
FT:n siteeraamien lähteiden mukaan sopimus putkilinjasta oli yksi kolmesta tärkeimmästä pyynnöstä, joita Putin esitti Xille, kun he tapasivat toukokuussa.
Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjä ja Kiina käyvät edelleen neuvotteluja putkilinjasta.
Kiinan ulkoministeriön mukaan Kiina aikoo työskennellä Venäjän kanssa ”saavuttaakseen tärkeitä yhteisiä sopimuksia kahden johtajamme välillä ja syventääkseen monipuolista yhteistyötämme molemminpuolisen hyödyn vuoksi”.
Berliinin Carnegie Russia Eurasia Centerin johtajan Alexander Gabuevin mukaan Venäjän epäonnistuminen sopimuksen turvaamisessa korostaa sitä, kuinka Ukrainan sota on tehnyt Kiinasta maiden suhteiden johtavan kumppanin.
– Kiina voisi tarvita venäläistä kaasua strategisesti turvallisena toimituslähteenä, joka ei perustu merireitteihin, joihin Taiwanin tai Etelä-Kiinan meren ympärillä syntyvä merikonflikti vaikuttaisi. Jotta se olisi kannattavaa, Kiina tarvitsee todella halvan hinnan ja joustavia velvoitteita, Gabuev sanoi FT:lle.
Columbian yliopiston toukokuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan Kiinan tuontikaasun kysynnän odotetaan nousevan noin 250 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä, kun se vuonna 2023 oli alle 170 miljardia kuutiometriä.
