Venäjä on alkanut käyttää Itämerta eräänlaisena Natoon kohdistuvien hybridioperaatioiden testilaboratoriona, arvioivat amerikkalaistutkijat.
– Itämerellä toteutetaan yhä enemmän pahantahtoisia toimia, kuten GPS-häirintää, kriittisen merenalaisen infrastruktuurin sabotointia ja aluevesirajojen siirtelyä revansistisen Venäjän käydessä sotaa Ukrainaa vastaan, arvostetussa Kennan Institute -ajatushautomossa työskentelevät Lenny Lopatto ja Jason C. Moyer kirjoittavat.
Itämeren alueeseen kohdistuvat uhat ovat heidän mukaansa moninaisia, ja niiden torjuminen edellyttää suurta valppautta.
– Vaikka alue on turvattu paremmin kuin koskaan Suomen ja Ruotsin liityttyä Naton jäseniksi, Washingtonissa järjestettävässä Naton huippukokouksessa on syytä korostaa puolustusliiton vankkaa sitoutumista Itämeren alueeseen ja vastattava alueen lisääntyviin hybridiuhkiin, he toteavat.
Itämeren kutsuminen ”Nato-järveksi” tai ”Nato-mereksi” sillä perusteella, että sen kaikki rantavaltiot Venäjää lukuun ottamatta ovat Naton jäseniä, aliarvioi tutkijoiden mukaan Venäjän sotilaallista voimaa erityisesti Kaliningradin alueella ja Suomenlahden pohjukassa.
– Vaikka Suomen ja Ruotsin liittyminen puolustusliittoon vahvistaa dramaattisesti liittokunnan suorituskykyjä Itämerellä, Venäjä jatkaa intensiivisesti alueen testaamista, he sanovat viitaten muun muassa GPS-häirinnän merkittävään lisääntymiseen, Balticconnector-kaasuputkeen kohdistuneeseen sabotaasiin sekä välineellistettyyn maahanmuuttoon Suomen itärajalla, he sanovat.
– Sen lisäksi, että Venäjä uhittelee Ukrainan eurooppalaisille liittolaisille, sen lisääntynyt hybriditoiminta Itämeren ympäristössä voidaan tulkita myös suoraksi kostoksi Ruotsin ja Suomen liittymisestä Natoon, he toteavat.
Itämeri on heidän mukaansa Venäjän turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä, koska se tarjoaa merireitin Pietarista Kaliningradin alueelle. Suomen liittyminen Natoon on myös tuonut puolustusliiton sotilaallisen voiman aivan Vladimir Putinin kynnykselle, he muistuttavat.
Turvautumalla hybridioperaatioihin, jotka eivät täytä aseellisen hyökkäyksen vakiintuneita tunnusmerkkejä, Venäjä pyrkii heidän mukaansa horjuttamaan Naton jäsenmaiden maiden vakautta laukaisematta puolustusliiton peruskirjan 5. artiklan mukaisia vastatoimia.
– Venäjän Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen toteuttamien hybridi- ja peitetoimien eteneminen täysimittaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen vuonna 2022 on yksi esimerkki siitä, miten hybridiuhat voivat eskaloitua sotilaalliseksi konfliktiksi, he varoittavat.
Heinäkuussa järjestettävä Naton Washingtonin-huippukokous tarjoaa heidän mukaansa jäsenvaltioiden johtajille luontevan tilaisuuden vahvistaa liittokunnan sotilaallista läsnäoloa Itämerellä, täsmentää hybridioperaatioiden vastatoimia ja keskustella alueen muista turvallisuushaasteista.
