Samaan aikaan, kun yhä useammat Nato-maat ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä Ukrainan iskut Venäjän maaperällä sijaitseviin sotilaallisiin kohteisiin, myös varoitukset Vladimir Putinin mahdollisesta turvautumisesta ydinaseisiin ovat voimistuneet.
Lännessä on brittiläisen geopolitiikan asiantuntijan, tohtori Samuel Ramanin mukaan tapana olettaa, että Venäjä käyttäisi ydinaseitaan ensisijaisesti reaktiona johonkin. Otaksutaan, että jos Ukraina iskee Krimille, riski ydinasein tapahtuvasta vastaiskusta kasvaa. Jos Ukraina ulottaa iskunsa Venäjän laillisten rajojen sisäpuolelle, riski kuvitellaan sitäkin suuremmaksi. Siksi lännen Ukrainalle antaman tuen säännöstelyä on pidetty käyttökelpoisena keinona ehkäistä sodan eskaloituminen ydinasekonfliktiksi.
– Tämä lähestymistapa perustuu virheelliseen tulkintaan Venäjän ydinasestrategiasta. Venäjä esittää Krimille ja omalle maaperälleen kohdistuviin iskuihin liittyviä ydinaseuhkauksia, jotta Nato ei aseistaisi Ukrainaa, Oxfordin yliopistossa työskentelevä Ramani kirjoittaa X:ssä.
Todellisuudessa ei hänen mukaansa ole mitään sellaista lännen tointa, johon Putinin tiedettäisiin varmuudella vastaavan ydinasein.
– Venäjän päätös käyttää ydinaseita ei välttämättä liittyisi millään tavoin siihen, mitä länsi Ukrainan tukemiseksi tekee. Lännen toimet voisivat toimia verukkeena ydinaseiden käytölle samaan tapaan kuin Venäjä liioitteli Naton laajentumisen muodostamaa uhkaa oikeuttaakseen hyökkäyksensä Ukrainaan, Ramani sanoo.
Useat kommentaattorit ovat arvioineet, että rintamalla kärsittyjen takaiskujen aiheuttama epätoivo saattaisi saada Venäjän käyttämään ydinaseita. Ramanin mukaan asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen.
– Tutkimukseni ovat osoittaneet, että Ukrainan työnnettyä Venäjän syyskuussa 2022 ulos Harkovasta ydinaseoptio oli harkinnassa. Vaihtoehtoina olivat se tai laajamittainen mobilisaatio. Kiinan ja Intian painostus saivat Putinin mitä todennäköisimmin valitsemaan mobilisaation kaikkine seurauksineen, Ramani kertoo.
– Seuraava kerta, jolloin Venäjä harkitsee vakavasti ydinaseiden käyttöä, ei välttämättä ajoitu kriittiseen hetkeen. Se saattaa päinvastoin tapahtua aikana, jolloin rintama on jähmettynyt pitemmäksi aikaa paikoilleen, hän sanoo.
– Venäjä voisi käyttää ydinaseita pitkälti symbolisella tavalla – joko näytösluontoisella testillä omalla maaperällään tai iskemällä jollekin harvaan asutulle alueelle Ukrainassa – herättääkseen paniikkia lännessä, hän toteaa.
Venäläisten äärinationalistien Putiniin kohdistama paine saattaisi Ramani mukaan osaltaan kasvattaa ydinase-eskalaation riskiä. Turvautumalla taktisiin ydinaseisiin Putin voisi pyrkiä lepyttelemään totaalista sotaa vaativia ryhmiä samaan tapaan kuin aiemmin mobilisaatiolla ja siirtymisellä sotatalouteen.
– Putin saattaa itsekin jakaa näkemyksen, että ydinasetabun murtaminen ja Yhdysvaltojen vastatoimien avuttomuuden paljastaminen voisivat muuttaa maailmanjärjestystä Venäjän kannalta edulliseen suuntaan, Ramani arvioi.
Hänen johtopäätöksensä on, että läntisessä keskustelussa Ukrainan auttamisesta ydinase-eskalaation pelko näyttelee liian suurta ja mahdollisesti perusteetontakin roolia.
– Venäjän ydinaselinja ei välttämättä ole reaktiivinen. Venäjän sisäinen logiikka sekä Putinin ja eri ryhmittymien keskinäinen kamppailu saattavat ohjata Venäjän toimia, hän painottaa.
Russia might use nuclear weapons in a largely symbolic fashion (either a demonstrative test on its territory or an attack on a sparsely populated area of Ukraine) to spark panic in the West
That might occur at a time when Western support for Ukraine is weakening /9
— Samuel Ramani (@SamRamani2) June 2, 2024
