Moskovan ilmapuolustuksen ongelmien ratkaisemiseen käytetään nyt paljon voimavaroja. Venäjän valtiollisen tv-kanava Rossija-1:n mukaan Moskovan ympärille rakennetaan uusia ilmatorjunta-asemia. Asemat ovat joko pengerryksiä tai Natsi-Saksan Flak-torneihin vertautuvia metallisia tai teräsbetonisia rakennelmia.
Betoni tai metallivahvisteisten pengerrysten tarkoitus on pystyä ajamaan liikuteltava ilmatorjuntakalusto tutkineen jopa noin 10 metriä ympäröivää maastoa korkeammalle, jolloin esimerkiksi 50 metrin korkeudella lentävät kohteet voidaan havaita 42 kilometrin päästä sen sijaan, että ne havaittaisiin 33 kilometrin päästä. Torneissa, jotka kohoavat jopa 50 metrin korkeuteen, tutkahorisontti matalalla lentäviä maaleja vastaan voidaan ulottaa 58 kilometriin saakka.
Ohjelmassa ei kerrottu rakenteiden hintaa, mutta haastateltu Moskovan pormestari Sergei Sobjanin kertoi 1 500 – 2 000 henkilön rakentavan näitä puolustusasemia joka päivä. Yhden aseman rakentamiseen niihin liittyvät moduulirakennukset mukaan lukien menee ohjelman mukaan enintään neljä päivää. Ainakin osa rakennelmista on silminnäkijöiden mukaan paljon yksinkertaisempia kuin ohjelmaan tarkkaan valikoidut kohteet – pelkkiä betonikappaleista ladottuja kyhäelmiä.
Moskovan ympäristöön on tuotu ilmatorjuntajärjestelmiä ja -joukkoja Kaukoidästä ja arktiselta alueelta mutta myös Ukrainan rintamalta, käytännössä siis kaikilta alueilta, koska ne ovat Kremlille Moskovaan nähden toissijaisessa asemassa – varsinkin juuri tulossa olevien valtioduuman vaalien ja maaliskuun presidentinvaalien alla. Ohjelmassa toimia perustellaan näin: ”Moskovalla on uusia haasteita, jotka liittyvät pääkaupungin turvallisuuteen: drooni-iskut. Näiden hyökkäysten päätarkoitus on lietsoa paniikkia, kylvää epäluottamusta omaan vahvuuteen ja yrittää heikentää ihmisten uskoa valtioon. Kaikki on linjassa Naton psykologisen sodankäynnin käsitteen kanssa.”
Ukraina on saavuttanut drooni-iskuilla päätarkoituksensa eli pakottaa Venäjä keskittämään maksimaalisesti ilmatorjuntakykyä pääkaupungin suojaksi, jolloin sitä riittää vähemmän rintamalle. Venäjä ei pysty tarjoamaan samanlaista suojaa kovinkaan moneen paikkaan, minkä vuoksi Ukrainan on jatkossa helpompi toimia etulinjassa sekä myös iskeä sotilaskohteisiin Venäjällä.
