Moskovan pörssin valuuttamarkkinat, joka oli kerran yksi Itä-Euroopan suurimmista yli 300 biljoonan ruplan liikevaihtoineen, on kutistunut käytännössä yhden saatavilla olevan valuutan vaihtopisteeksi. Kun Yhdysvaltojen pakotteet iskivät valuutanvaihtoon ja pörssin käteissuoritusten päärakenteisiin – Venäjän maksuselvittelytaloon (National Clearing Center) sekä säilytys-, selvitys- ja niihin liittyviä palveluja rahoitusmarkkinoiden yhteisöille tarjoavaan National Settlement Depositoryyn – Kiinan juanin (renminbin) osuus Moskovan valuuttamarkkinoista nousi 99,6 prosenttiin. Venäjän keskuspankki toteaa tämän heinäkuun alussa julkaisemassaan rahoitusmarkkinoiden riskikatsauksessa.
Ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa juanin osuus valuutanvaihdosta Moskovan pörssissä oli vain 3,5 prosenttia, mutta kuluvan vuoden alussa se muodosti jo puolet. Tällä hetkellä Venäjän suurimmalla valuutanvaihdon alustalla ei käytännössä ole mitään muuta kuin juan. Loput 0,4 prosenttia muodostuvat muiden ”ystävällisten” maiden valuutoista, kuten Valko-Venäjän ruplasta ja Kazakstanin tengestä.
Turkin liirasta uskottiin kaksi vuotta sitten tulevan dollarin ja euron korvaaja, mutta sen kauppa kutistuu nopeasti. Vielä viime vuonna sitä vaihdettiin parhaimmillaan ennätysvauhtia 50 miljardin ruplan edestä kuukaudessa (yli kaksi miljardia ruplaa päivässä), mutta nyt enää reilun sadasosan siitä, 20–30 miljoonaa ruplaa päivässä.
Liiran ongelmat alkoivat lähes kaikkien Turkin pankkien pysäyttäessä Venäjän maksuliikenteen vuoden 2024 alussa ja pahenivat Moskovan pörssin tultua pakotteiden kohteeksi. Venäjän suurin pankkien ulkopuolinen rahoituspalveluyhtiö BCS on jo ilmoittanut liiran vaihdon lopettamisesta ja toinen välittäjä Finam on seuraamassa perästä.
Pakotteet ovat keskuspankin raportin arvion mukaan vähentäneet valuutanvaihtoa Moskovan pörssissä kolmanneksella päivittäisen vaihdon pudottua kesäkuun loppupuolelle tultaessa 418 miljardista ruplasta 282 miljardiin. Yhtenä syynä on pankin mukaan ollut pula juaneista. Kun dollari- ja eurokauppa loppuivat 13. kesäkuuta, juanlainojen kustannus vaihtomarkkinoilla nousi 30 prosenttiin vuodessa. Juanien tarpeen tyydyttämiseksi keskuspankki syytää varannostaan valuuttaa markkinoille, minkä ansiosta limiittiä on nostettu 20 miljardiin juaniin päivässä. Silti raportin mukaan joinakin päivinä syntyy kysyntäpiikkejä.
Jos juanin vaihto pysähtyy, Venäjän valuuttamarkkina käytännössä kuolee, toteaa ekonomisti Andrei Barhota talouslehti Vedomostille.
Keskuspankin sääntelyosaston johtaja Elvira Nabiullina puolestaan vakuuttaa, että pankki on ottanut huomioon juankaupan pysähtymisen riskit. Hän kuitenkin myöntää, että ulkomaan maksuliikenne on muuttunut monimutkaisemmaksi, koska vuoden alusta lähtien myös ”ystävällisten” maiden useimmat pankit ovat alkaneet estää Venäjän maksuliikennettä.
