Venäjän hallitus on päättänyt leikata kaikkia valtion menoja kymmenellä prosentilla. Asiasta kertovan Moscow Timesin mukaan merkittävä budjettipäätös perustuu kesällä nähtyyn tulojen romahdukseen. Vastaavaa on lehden mukaan koettu viimeksi vuonna 2011, jos silloinkaan.
Venäläisen Vedomostin hallitusta lähellä oleva lähde vahvistaa kaikkien ministeriöiden ja valtion virastojen saaneen ilmoituksen rahoituksen leikkaamisesta 10 prosentilla tämän ja ensi vuoden aikana. Lähteen mukaan leikkauspäätökset eivät koske eläkkeitä, työntekijöiden palkkoja tai terveydenhoitoa vaan säästöt on haettava muualta.
Moskovan kerrotaan kuitenkin lisäävän asevoimien rahoitusta. Puolustussektorin hankintoihin jyvitetyt varat pysyvät ennallaan ja asevoimien palveluksessa olevien palkkoja aiotaan nostaa indeksikorotuksella. Tämä tulee käytännössä kasvattamaan puolustusbudjettia.
Moskovan rahahuolien taustalla ovat Ukrainan sodan takia määrätyt talouspakotteet. Esimerkiksi öljyn- ja kaasunviennistä kertyvät tulot putosivat heinäkuussa kolmanneksella ja elokuussa vielä noin 13 prosenttia. Talouden hidastuminen ja ulkomaankaupan tyrehtyminen taas vähentää jatkuvasti veroista ja tullimaksuista saatavia tuloja.
Venäjän Alfa-Bankin pääekonomisti Natalia Orlova arvioi, ettei Moskova aio kaikesta huolimatta ryhtyä vielä merkittävämpiin sopeutustoimiin. Hänen mukaansa lamasta selviäminen vaatii menoja. Orlova toteaa Moscow Timesille, että myös maaliskuussa 2024 järjestettävät presidentinvaalit vaikuttavat. Venäläisekonomisti arvioikin, että nyt päätetyllä vyön kiristämisellä yritetään kerätä reservejä muiden tulevien menojen kattamiseen.
Todellisuudessa leikkaukset tuskin jäävät tähän.
CEPA:n vieraileva tutkija, Venäjä-asiantuntija András Tóth-Czifra ennustaa, että 10 prosentin sopeutustoimet ovat todennäköisesti vasta ensimmäinen askel.
– Varaus on, että eläkkeiden kaltaisia menoja ei ole leikattu *vielä* (eikä tietysti sotamenoja). Päätetyt leikkaukset vaikuttavat kuitenkin tärkeisiin kehityskohteisiin, joiden kuoppaaminen tulee syventämään päällä olevaa lamaa, hän arvioi Twitterissä.
Tutkija viittaa heinäkuun lopussa kirjoittamaansa artikkeliin. Tóth-Czifra arvioi siinä Venäjän selvinneen siihen asti kuivin jaloin sodan ja talouspakotteiden aiheuttamasta talouskriisistä, koska niin kansa kuin eliittikin jaksoi vielä tuolloin uskoa, että resurssien polttaminen sotaan on lyhytaikainen ratkaisu, jolla vältetään tarve pysyvämmille muutoksille. Osasyynä tähän saattaa olla se, että valtaosa Venäjän talouden ja politiikan eliitistä ei mitä ilmeisimmin tiennyt päätöksestä lähteä sotaan ennen kuin hyökkäys alkoi.
– Olemme todennäköisesti viikkojen tai kuukausien päässä tilanteesta, jossa Venäjän päättäjät ja bisneseliitti eivät enää voi odotella. Yritysten varaosien ja varastojen hupeneminen vauhdittavat teollisuuden hiipumista, hallituksen Eurooppaan kohdistama energialla kiristäminen – johon koko uhkapeli enenevissä määrin perustuu – ei toimi ja hallitus joutuu tekemään päätöksiä merkittävistä uudelleenjärjestelyistä ja perustamaan ne talouden suunnitelmaan. Heidän [päättäjien ja talouseliitin] on joko hyväksyttävä peruuttamattomia pitkän aikavälin muutoksia tai noustava vastarintaan, András Tóth-Czifra ennusti heinäkuussa.
