Ukrainan sota saattaa vielä päättyä rauhaan, jonka ehdot ja vaikutukset olisivat kovat Suomellekin.
Europarlamentaarikko (kok./EPP) ja ulkopoliittisen instituutin entinen johtaja Mika Aaltola on julkaissut X:ssä kaksi pysäyttävää listaa, jotka avaavat Moskovan tavoitteita Ukraina-neuvotteluissa ja Euroopan turvallisuusrakenteiden uudelleen määrittämisessä.
Aaltola lähtee kertaamalla asioita, joita Kreml toistelee niin propagandassaan kuin tiettävästi myös suljettujen ovien takana sodan ”juurisyinä”. Ne tulee Aaltolan mukaan ymmärtää myös Venäjän tavoitteina. Niihin suostumisen Moskova näkisi voittona Ukrainassa ja myös laajemmin Euroopassa.
Verkkouuutiset kokosi alle Aaltolan listan:
1. NATOn avoimien ovien politiikan lopettaminen – Laillinen takuu, että Ukraina, Georgia ja muut entiset Neuvostoliiton maat eivät koskaan liity NATO:on. Etupiiri.
2. NATO-joukkojen vetäytyminen – NATO:n tulisi vetää joukkonsa ja sotilaallinen infrastruktuurinsa pois maista, jotka liittyivät liittoumaan vuoden 1997 jälkeen (esim. Puola, Baltian maat ja Romania). Nyttemmin Suomi ja Ruotsikin kuuluisivat tähän etupiirilistaan.
3. Ei ohjuksia Venäjän rajoille – Yhdysvallat ja NATO eivät saisi sijoittaa lyhyen tai keskipitkän kantaman ohjuksia Venäjän rajojen läheisyyteen. Rajoittaisi myös joitakin Suomen asejärjestelmiä.
4. Ei NATO:n sotilaallista toimintaa Itä-Euroopassa – NATO:n tulisi lopettaa kaikki sotaharjoitukset Ukrainassa, Itä-Euroopassa, Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Nähtäväksi jäisi, miten tämä koskisi Suomea ja Ruotsia.
Näihin alistuminen olisi Mika Aaltolan mukaan Suomen kannalta ”huonoin mahdollinen lopputulema”.
– Tiedot siitä onko näistä keskusteltu Saudi-Arabiassa vaihtelevat osana USA:n ja Venäjän välisten suhteiden normalisaatiota. Venäjä kuitenkin pelannee pitkää peliä ja hivuttaa näitä kuukausien kuluessa neuvottelujen asialistalle, hän huomauttaa.
Ulkopolitiikan asiantuntija olettaa Venäjän vaatimusten Ukrainan suhteen koventuneen neuvottelujen aikana.
Tästä on saatu jatkuvasti viitteitä. Washingtonin Moskovan ja Kiovan kanssa käymien neuvottelujen kaavana on tähän mennessä ollut Ukrainaan kohdistuva painostus ja myönnytysten vaatiminen ja Kremlin vitkuttelu. Asiantuntijat ovat arvioineet Venäjän olettavan Yhdysvaltojen olevan valmis tinkimään rauhan ehdoissa paljostakin kunhan aktiivinen sodankäynti Ukrainassa saadaan loppumaan nopeasti ja suhde Moskovan ja Washingtonin välillä nollattua. Tämä asettaa Ukrainan heikkoon asemaan etenkin, kun Eurooppa on toistaiseksi pidetty käytännössä ulkona neuvotteluista.
Mika Aaltolan toinen lista on yhtä kylmäävä kuin ensimmäinen. Siinä hän luettelee vaatimuksia, joita olettaa Venäjän nyt neuvotteluissa ajavan.
1. Ukrainan demilitarisointi – Ukrainan tulisi aseistaa itsensä ja rajoittaa sotilaallisia kykyjään estääkseen tulevat uhat Venäjälle.
2. ”Denatsifikaatio”, eli hallinon vaihdos – Epäselvä ja propagandistinen vaatimus, että Ukraina poistaa sen, mitä Venäjä kutsuu “natsielementeiksi”, ja joka usein tulkitaan hallituksen vaihtamiseksi tai Ukrainan lännenmyönteisen hallinnon/presidentin poistamiseksi.
3. Donetskin ja Luhanskin tunnustaminen Venäjään liittäminen – Ukrainan tulisi hyväksyä Donetskin ja Luhanskin kuuluminen Krimin tavoin Venäjään.
4. Venäjän kieli viralliseksi kieleksi – Ukrainan tulisi myöntää venäjälle virallinen asema ja suojella venäjänkielisten oikeuksia tavalla, jota Venäjä valvoisi.
5. Pakotteiden poistaminen – Venäjä on epäsuorasti painostanut Ukrainaa painostamaan Länsiä poistamaan hyökkäyksen vuoksi asetetut pakotteet.
Vaikka Yhdysvaltojen nykyinen hallinto näkee asiat myös Venäjän näkökulmasta, laskee Aaltola, ettei Venäjä pääse neuvottelupöydässä voitoonsa saakka.
– Mutta USA näyttää valmiilta esimerkiksi Ukrainan jakamiseen, hallinnon vaihtoon ja kenties Euroopan joukkojen vähentämiseen, jota suunnittelivat jo muutenkin, hän ennustaa.
Venäjä viittaa usein ”juurisyihin” sodan taustalla. Mitä nämä Venäjän sotaan oikeuttaneet tekosyyt ovat? Tässä kootusti. Samalla nämä pitää ymmärtää myös Venäjän tavoitteina ja mihin ehtoihin suistumisen Venäjä näkisi voittona laajemmin Euroopassa ja erityisesti Ukrainassa:
1.… pic.twitter.com/954WoZl9pP
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) March 25, 2025
