Nopeasti edennyt hyökkäys Kurskin suunnalla on norjalaisen sotilasasiantuntija Hans Petter Midttunin mielestä osa laajempaa kehitystä, joka on kääntämässä sodan asetelmia hitaasti mutta varmasti Ukrainan eduksi.
Hän viittaa kahdeksan eurooppalaisen valtiovarainministerin äskettäiseen arvioon, jonka mukaan lännen asettamat pakotteet ovat muokanneet Venäjän ulkomaankaupan rakennetta ja rajoittaneet maan pääsyä eräisiin sodankäynnin kannalta kriittisen tärkeisiin tuotteisiin. Samaan aikaan Venäjän keskuspankki on myöntänyt maan talouden olevan ylikuumenemisen tilassa, eikä yrityksillä ole enää edellytyksiä lisätä tuotantoaan.
Vaikka sota on koetellut Ukrainan taloutta, sillä – toisin kuin Venäjällä – on kuitenkin tukenaan 56 maailman johtavaa demokratiaa. Jopa Venäjä on pakotettu rahoittamaan Ukrainan puolustustaistelua länteen jäädytettyjen varojensa tuotoilla, Norjan puolustusasiamiehenä Kiovassa 2014–2018 toiminut evp-yleisesikuntaupseeri Midttun sanoo brittiläisen The Telegraphin julkaisemassa artikkelissa.
– Venäjän kyky kasvattaa puolustusteollista tuotantoaan on jo saavuttanut huippunsa ja toimii maksimikapasiteetilla. Se kärsii ennätyksellisestä 4,8 miljoonan työntekijän työvoimapulasta, jota paikkaamaan on tuotu teini-ikäisiä, vanhuksia ja vankeja. Samaan aikaan Ukrainan ja muiden länsimaiden puolustusteollisuus on edelleen nostamassa tuotantoaan. Yhdysvallat ja Eurooppa ja aloittivat prosessin myöhässä, mutta niiden tuotanto kasvaa merkittävästi vuosina 2024 ja 2025, hän toteaa.
Pitkän sotilasuran tehnyt Hans Petter Midttun toimii nykyisin tutkijana ukrainalaisessa Centre of Defence Strategies -ajatushautomossa.
Romuraudalla huipputeknologiaa vastaan
Venäjä on keksinyt keinoja pakotteiden kiertämiseksi, ne rajoittavat Midttunin mukaan maan kykyä lisätä tuotantoa entisestään, hyödyntää huipputeknologiaa ja kehittää uusia asejärjestelmiä.
– Sen sotatoimet riippuvat kyvystä korjata ja lähettää rintamalle neuvostoliittolaisia panssarivaunuja, panssarivaunuja ja tykistöä. Jopa 40 prosenttia varastoissa olevista vaunuista saattaa olla korjauskelvottomia, hän sanoo.
Kun Kreml kehui ottavansa vuonna 2023 käyttöön yli 1500 panssarivaunua, mainitsematta Midttunin mukaan jäi, että niistä lähes 85 prosenttia oli vanhoja T-72-, T-62- ja jopa 1950-luvun T-55-vaunuja. Ukraina puolestaan saan sotilasapua ainakin 56 eri valtiolta ja toteuttaa omia edistyksellisiä teknologiainnovaatioita, jotka luovat osaltaan perustaa tulevalle voitolle.
– Ukrainan tavoitteena on nostaa lennokkituotantonsa yli kolmeen miljoonaan yksikköön vuodessa. Se kehittää jatkuvasti miehittämättömiä järjestelmiä, joissa käytetään yhä enemmän tekoälyä ja hyödynnetään UAV-parvia. Miehittämättömiin ajoneuvoihin ollaan soveltamassa järjestelmiä, joita on aiemmin nähty vain ilmailussa, hän toteaa.
Pattitilanne ei ole totta
Ukrainan operaatio Kurskissa on Midttunin mukaan osoitus siitä, että sota ei ole ajautunut pattitilanteeseen, kuten eri tahoilta on sitkeästi väitetty.
– Käsitys pattitilanteesta perustuu maasotaan ja rintamalinjan hitaisiin ja marginaalisiin muutoksiin. Ne eivät kuitenkaan kerro sodasta, jota käydään sekä sotilaallisin että ei-sotilaallisin keinoin maalla, ilmassa, merellä, avaruudessa, kyberavaruudessa – eikä vähiten kognitiivisessa ulottuvuudessa, hän sanoo.
Ukraina on hänen mukaansa saavuttanut viikossa saman kuin Venäjä kuudessa kuukaudessa, mikä todistaa laadun ja määrän välisestä erosta ja auttaa kääntämään sodan kulun.
– Lännen tuella Ukraina on vähitellen voittamassa Venäjän. Ukraina käyttää teknologisia innovaatioita vastapainona Venäjän määrällisille eduille: miehistölle, tykistölle, taistelupanssarivaunuille, panssaroiduille miehistönkuljetusvaunuille, taistelulentokoneille ja laivastolle, hän toteaa.
