Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen Kylät ry:n ja MTK:n teettämä kysely kertoo, että noin yli miljoona aikuista, 44 prosenttia, on joko suunnitellut muuttoa maalle tai haluaisi muuttaa sinne. Neljä kymmenestä vastaajasta ei halua muuttaa maalle. Vuonna 2019 vastaavassa kyselyssä maallemuutosta oli kiinnostunut 41 prosenttia.
Muuton esteiksi mainittiin muun muassa liikkuminen, työ ja asuminen.
Toiseksi kysyttiin, pitääkö mielestäsi yhteisiä verorahoja suunnata toimiin, joilla Suomen maaseutu pysyy asuttuna? Selvästi yli puolet vastaajista vastasi kyllä.
Suomalaiset pitävät asuinpaikasta riippumatta maaseutua arvossaan ja haluavat sen säilyvän elinvoimaisena. Näin arvioi kyselyn tuloksia Johanna Niilivuo, joka työskentelee maallemuuton asiantuntijana Suomen Kylät ry:ssä.
– Halu ohjata verovaroja maaseudun kehittämiseen ja asuttuna pitämiseen on vahva viesti päättäjien suuntaan. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta maaseutu todella pysyy asuttuna ja siellä edelleen voi asua ja yrittää, Niilivuo sanoo MT:lle.
Hän uskoo, että korona ja Venäjän hyökkäyssota ovat lisänneet suomalaisten ymmärrystä maaseutualueiden merkityksestä.
– Ne eivät ole vain mökkirantoja ja kansallispuistoja vaan ehdottoman tärkeitä koko maan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Me tarvitsemme suomalaista ruoan tuotantoa ja suomalainen ruoan tuotanto tarvitsee tekijöitä.
Viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt etätyö on vapauttanut monet ”pakkokaupunkilaisuudesta”, mikä on näkynyt muuttovoittoisten kuntien määrän lähes kolminkertaistumisena muutaman viime vuoden aikana.
Lähes puolet haluaisi asua maaseudulla, mutta suurimmalle osalle se ei tällä hetkellä ole elämäntilanteen vuoksi realistinen vaihtoehto.
Viime vuosina vahvasti esille nousseet trendit, kuten kohtuullisuus, ekologisuus ja omavaraisuus, houkuttavat Niilivuon mukaan ihmisiä muuttamaan maalle.
TNS Kantar Agri haastatteli kyselyyn 1 086 suomalaista helmikuun puolivälissä. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
