Suomen ja Venäjän väliselle rajalle suunniteltu raja-aita voi vaikeuttaa eläinten kannanhoitoa ja liikkumista, mutta myös ehkäistä tulokaslajien rantautumista Venäjältä Suomeen. Asiasta uutisoi Maaseudun tulevaisuus.
Suurin osa Venäjältä Suomeen tulevista vieraslajeista saapuu Karjalankannaksen ja Maaselän kannaksen kautta. Näiden alueiden vastaiselle rajalle rakennetaan myös valtaosa raja-aidasta: Kaakkois-Suomeen 52 kilometriä ja Pohjois-Karjalaan kahdeksan kilometriä.
– Raja-aita tulee varmaankin hidastamaan uusien lajien vaeltamista ja kotiutumista Suomeen, kommentoi Suomen ympäristökeskuksen erikoisasiantuntija Riku Lumiaro.
Vieraslajien kannanhoito voi olla äärimmäisen vaikeaa ja kallista, jonka lisäksi ne voivat uhata alkuperäislajien elinmahdollisuuksia kilpailemalla rajallisista resursseista ja levittämällä tauteja. Tästä näkökulmasta vieraslajien saapumisen vaikeutuminen on positiivinen asia.
Lumiaro arvioi, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä pohjoiseen levittäytyvän saksanhirven matka saattaa pysähtyä raja-aitaan. Se kuitenkin pysäyttänee vain Venäjältä saapuvat saksanhirvet, ja lopulta laji kotiutunee Suomeen Ruotsin kautta.
Aita pysäyttänee myös venäläisistä tarhoista karanneet eläimet, kuten soopelit.
– Meille päätyneet soopelit ovat olleet juuri tarhakarkulaisia, joiden eksymisen Suomeen aita estää, Lumiaro kertoo.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että raja-aidoilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi karhujen, susien ja ahmojen liikkuminen rajan yli voi hankaloitua merkittävästi, joka voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.
Vuonna 2019 tehdyssä suunnitellun itärajan villisika-aidan vaikutusarvioinnissa selvisi myös, että aita olisi ohjannut eläimiä uusille alueille, joissa hirvikolarit, metsävahingot ja kotieläinvahingot olisivat taas lisääntyneet. Villisika-aita olisi kuitenkin ollut pituudeltaan huomattavasti pidempi kuin nyt rakennettava raja-aita.
Negatiivisia vaikutuksia pyritään ehkäisemään rakentamalla aitaan eläinportteja noin kolmen kilometrin välein, joista eläimet pääsevät liikkumaan aidan läpi. Hätätilanteessa ne voidaan sulkea etänä. Porttien sijainnit neuvotellaan yhdessä paikallisten metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa.
Portit eivät kuitenkaan täysin estä aidan vaikutuksia. Lumiaro uskookin, että aita vähentää Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella suurpetojen, hirvieläinten ja villisikojen liikkumista rajan yli.
– Se varmaankin hidastaa susien geenivirtaa. Ihan kokonaan se ei kuitenkaan sitä lopeta, sillä etenkin karhu ja susi saattavat uida vesistöjen kohdalla Venäjältä Suomeen, Lumiaro pohtii.
