Testamentti määrää perinnöstä, mutta rintaperillisillä on lähes aina oikeus lakiosaansa. LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

MT: Yhä useampi haluaa jättää lapsensa perinnöttä – onnistuu vain näissä tapauksissa

Välien katkeaminen ei riitä syyksi, asianajaja toteaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Asianajaja ja asianajotoimiston toimitusjohtaja Tuula Rainto kertoo Maaseudun Tulevaisuudessa saavansa vanhemmilta kyselyitä voiko oman lapsen jättää perinnöttömäksi.

– Vanhemmat monesti kysyvät, että voivatko jättää lapsen perinnöttä, kun lapsi ei ole pitänyt yhteyttä 15 vuoteen. Se ei ole mikään syy. Lapsella on oikeus olla pitämättä yhteyttä vanhempiinsa, Rainto sanoo.

Rintaperillisillä eli lapsilla ja heidän lapsillaan on lähtökohtaisesti oikeus saada jäämistöstä lakiosa eli puolet perittävän omaisuudesta.

Perillisiä jätetään Rainnon mukaan ilman perintöä nyt enenevässä määrin.

Pääkaupunkiseudulla syynä on Rainnon mukaan usein se, ettei perinnön haluta menevän päihdekierteessä olevalle tai huumeita kauppaavalle lapselle, joka on ehkä pyrkinyt hyötymään vanhemmistaan taloudellisesti jo näiden eläessä. Maaseudulla taas syynä voi olla se, että tila halutaan jättää perinnöksi siellä työtä jatkavalle lapselle.

Perinnöstä määrätään testamentilla. Jos perillinen riitauttaa testamentin, oikeus punnitsee, ovatko testamenttiin kirjatut syyt perinnöttä jättämiseen päteviä.

Rintaperillisen voi lain mukaan sivuuttaa, jos hän tahallisella rikoksella syvästi loukkaa perinnönjättäjää tai hän viettää jatkuvasti kunnianvastaista ja epäsiveellistä elämää. Rainnon mukaan esimerkiksi vankeustuomio rikoksesta katsotaan syvästi loukkaavaksi. Epäsiveellisen elämän määrittely nykyoloissa on häilyvämpää.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)