Koronapandemia alkoi Suomessa keväällä 2020, minkä johdosta ihmiset sulkeutuivat koteihinsa. Suurin osa päiväkodeista pidettiin kuitenkin auki. MTV selvitti, mitä korona-ajan lapsista ja heidän erityispiirteistään tiedetään.
Kasvomaskit ovat hankaloittaneet vuorovaikutusta ja hoitajien tunnistamista.
– Puolet hoitajien kasvoista oli piilossa, jolloin hoitajien tunnistaminen on voinut vaikeutua, kertoo kehitysneuropsykologian dosentti Anneli Kylliäinen.
Kasvojen alaosa tukee varsinkin lasten kielellistä kehitystä, kun kasvojen alapuoleen kuuluva suu liikkuu puheen aikana. Kasvomaskit ovat voineet vaikuttaa lapsen kielen kehitykseen viivästyttävästi.
Lapsi on tunnistanut korona-ajan huolestuneisuuden vanhemmistaan, mikä on näkynyt esimerkiksi lapsen lisääntyneenä levottomuutena. Stressi ja ahdistus veivät voimavaroja myös lapsen kanssa leikkimisestä.
Kylliäisen mukaan joidenkin vanhempien kasvoista on puuttunut ilmeitä ja reaktioita.
– Lapsi kyllä huomaa nopeasti, jos aikuinen ei ole täysillä mukana yhteisissä leikeissä.
Korona-aikaan linkittyy myös lisääntynyt häiriökäyttäytyminen.
– Siirtymät esimerkiksi tilasta toiseen päiväkodissa olivat lapsille vaikeita. Odottaminen ja keskittyminen oli vaikeaa, sillä lapset eivät jaksaneet odottaa esimerkiksi omaa vuoroaan, toteaa varhaiskasvatuksen työntekijä anonyymisti.
Kaveritaidot ovat olleet puutteellisia. Tavallista useammin käytiin läpi ohjeita siitä, miten kavereita saadaan ja miten heitä kohdellaan.
Toisaalta osalle perheistä korona toi mukanaan myös paljon hyvää.
– Perheet viettivät enemmän aikaa yhdessä. Osa vanhemmista huolehtivat myös lapsien kaverisuhteista muuta kautta kuin päiväkodista.
