Suomessa havahduttiin vuoden 2010 kesämyrskyjen aikana sähköverkon haavoittuvuuteen, jonka myötä sähkön toimitusvarmuutta ryhdyttiin parantamaan lainsäädäntöteitse sekä asettamalla verkkoyhtiöille toimitusvarmuusvaatimuksia, uutisoi MTV.
Keskeisiksi keinoiksi vikojen estämiseksi tulivat kaapelien siirto maan alle, jolloin ne olisivat suojassa kaatuvilta puilta ja lumelta. Metsässä kulkevia johtoja puolestaan ryhdyttiin siirtämään teiden varsille, jotta sähkölinjan korjaaminen helpottuu.
Muutos on ollut nopea. Kymmenen vuotta sitten vuonna 2014 keskijänniteverkosta noin 15 prosenttia oli maakaapeloitua. Vuonna 2022 sama luku oli jo hieman yli 40 prosenttia.
Valtaosa suurjännitteisestä kantaverkosta on kuitenkin edelleen rakennettu ilmajohtojen varaan ja tilanne tulee sellaisena jatkumaan.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin valvomopäällikkö Ari Pahkinin mukaan jakeluverkkojen aiempaa vakaampi toiminta on myös kantaverkon etu, sillä sähkön laatu on parempaa. Kolikon toisena puolena on kuitenkin maakaapeleiden vikaantuminen, jolloin korjaus edellyttää kaivuutöitä, on hitaampaa ja kalliimpaa.
Tarve häiriöttömälle sähkölle kasvaa jatkuvasti yhteiskunnan sähköistyessä.
– Jos ajattelee, mikä oli yhteiskunnan riippuvuus häiriöttömästä sähkönjakelusta 15 vuotta sitten ja mitä se on nyt, olemme koko ajan riippuvaisempia, Energiateollisuuden johtava asiantuntija Ina Lehto sanoo MTV:lle.
Lehdon mukaan Suomessa tehdyt verkon parannustyöt parantavat verkon vikasietokykyä myös poikkeusoloissa, vaikka kantaverkon suurjännitejohdot kulkevatkin pääosin maan pinnalla.
Fingridin Pahkin muistuttaa, että jos kantaverkkoa menee nurin, sen rakentaminen kestää pitkään. Hän toteaa, että Ukrainassa Venäjä on aiheuttanut rajuja vaurioita verkolle sekä voimalaitoksille, ja sodan jälkien korjaaminen tulee viemään vuosia.
