Ensimmäisen muumiromaanin julkaisusta tulee kuluneeksi 80 vuotta. Muumien luojan Tove Janssonin Muumit ja suuri tuhotulva -romaani julkaistiin vuonna 1945.
Vuosikymmenten saatossa Janssonin muumikirjoja on käännetty yli 60 kielelle ja muumeista on kasvanut yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista brändeistä.
– Muumien jo 80 vuotta kestäneen suosion salaisuus lienee niiden iättömyydessä ja ajattomuudessa. Teokset ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa läpi vuosikymmenten ja ne tarjoavat kerroksia eri ikäisille lukijoille ympäri maailman. Ensimmäinen muumiromaani syntyi toisen maailmansodan myrskytessä ja on jälleen pelottavan ajankohtainen. Uskon, että kaikilla muumikirjoilla on yhä voima tarjota lukijoilleen turvapaikka järjettömältä tuntuvan maailman keskellä, WSOY:n lasten- ja nuortenkirjojen kustantaja Paula Halkola sanoo tiedotteessa.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Janssonin yhdeksää muumiromaania on myyty Suomessa suomenkielisinä yhteensä 600 000 kappaletta. Kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Muumit ja suuri tuhotulva, Muumipeikko ja pyrstötähti, Taikurin hattu, Muumipapan urotyöt, Vaarallinen juhannus, Taikatalvi, Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia, Muumipappa ja meri ja Muumilaakson marraskuu.
Näistä suosituin on ollut 1957 ilmestynyt Taikatalvi, jota on viimeisen 25 vuoden aikana myyty noin 95 000 kappaletta.
Janssonin neljästä kuvakirjasta suosituin on viime vuosikymmeninä ollut Kuinkas sitten kävikään? Muut kolme ovat Kuka lohduttaisi nyytiä?, Vaarallinen matka ja Outo vieras Muumitalossa.
Muumien tarinamaailma inspiroi yhä uusiin versiointeihin, joita on kirjapuolella ilmestynyt tähän päivään mennessä jo useita satoja. Myös 80-vuotisjuhlavuosi tuo saataville monipuolisen pinon uusia kirjoja.
Kirjojen lisäksi Muumit muistetaan etenkin vuosina 1990–1992 tehdystä suomalais-hollantilais-japanilaisesta animaatiosarjasta Muumilaakson tarinoita. Tuotannollisesti sarja koostuu kahdesta erillisestä sarjasta, mutta Suomessa ne tunnetaan yhtenä kokonaisuutena. Muumeista on tehty myös muita animaatiosarjoja ja -elokuvia.
Naantalissa sijaitsee myös Muumi-aiheinen teemapuisto Muumimaailma. Puisto avattiin vuonna 1993.
Tiesitkö tämän Muumilaakson väestä?
Muumipeikot ja niiskut ovat eri lajeja. Muumit ovat pysyvästi valkoisia, kun taas niiskut vaihtavat toisinaan väriään tunnetilojen mukaan.
Muumitalon on rakentanut Muumipappa. Se muistuttaa muodoltaan pyöreää kaakeliuunia, sillä muumien esi-isät ovat asuneet kaakeliuuneissa.
Muumit saavat ruokansa kalastamalla ja keräilemällä hedelmäpuista ja suuresta keittiöpuutarhasta. Lisäksi he käyvät vaihtokauppaa pari kertaa vuodessa kauppiashemulin kanssa.
Muumipeikko on noin 20 senttiä pitkä. Hän on arviolta alakouluikäinen, Janssonin sanoin: ”Muumipeikko on juuri siinä iässä, jossa kesät ovat pitkiä ja vesi lämmintä ja koko ajan tapahtuu jotakin uutta.”
Muumimamman laukussa on korujen lisäksi esineitä, joita voi tarvita äkillisesti: vatsatautipulveria, rautalankaa, karamelleja, kuivia sukkia ynnä muuta.
Pikku Myy on syntynyt juhannusyönä ja lakkasi kasvamasta kolmen kuukauden ikäisenä. Hän on Mymmelin lapsi, mutta Muumiperhe adoptoi hänet. Myy viittaa matemaattiseen käsitteeseen, pienimpään kaikista, millimetrin tuhannesosaan.
Mymmeleitä on kaksi: Myyn äiti sekä Mymmeli nuorempi, joka on Myyn vanhin sisarus.
Nuuskamuikkunen on Mymmeli vanhemman ja Juksun lapsi. Hän on Myyn ja Mymmeli nuoremman velipuoli.
Hattivatit ovat kuuromykkiä vaeltajaolentoja, jotka muuttuvat ukonilmalla sähköisiksi. Hattivatit eivät syö eivätkä nuku; ne ovat kasvaneet siemenistä.
Lähde: WSOY
