Neuvostoliitto toimitti Burmalle (vuodesta 1989 Myanmar) satoja taistelupanssarivaunuja, panssaroituja ajoneuvoja, tykistöä ja muuta sotilaskalustoa. Merkittävä osa niistä on yhä käytössä. Sotilastekninen yhteistyö maiden välillä alkoi hiipua Neuvostoliiton perestroikan alettua 80-luvun puolivälissä ja Burman hallituksen jouduttua kansainvälisten pakotteiden alaiseksi vuonna 1988 sen tukahdutettua väkivalloin hallituksen vastaiset mielenosoitukset. Sen jälkeen Kiinasta tuli maan tärkein aseiden toimittaja.
2000-luvulla Myanmarin sotilasjuntta pyrki rimpuilemaan irti riippuvuudestaan Kiinasta, mikä toi Venäjän takaisin kuvaan. Vuosina 2001–2021 Myanmar teki Venäjän kanssa sopimuksia 1,7 miljardin dollarin edestä ostaen muun muassa MiG-29-hävittäjiä, Mi-35-rynnäkkö- ja Mi-17-kuljetuskoptereita, varaosia ja ammuksia sekä kouluttaen tuhansia upseereja venäläisissä sotilasakatemioissa. Summa on merkittävä, kun keskiansio Myanmarissa on tuskin 300 dollaria kuukaudessa.
Hyökkäystä edeltäneen noin 12 kuukauden aikana Venäjä toimitti Myanmarille aseita ja sotilastarvikkeita 276 miljoonan dollarin edestä, kun Kiinan osuus oli samaan aikaan 156 miljoonaa dollaria. Myanmarin Venäjä-suhteet lämpenivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Venäjä alkoi toimittaa Myanmarille muun muassa Suhoi Su-30SME -monitoimihävittäjiä.
Elokuussa 2022 Venäjä alkoi kuitenkin ostaa Myanmarilta takaisin sille toimittamiaan järjestelmiä, esimerkiksi 6 775 panssarivaunun tähtäintä ja 200 kameraa 24 miljoonalla dollarilla joulukuussa 2022. Viime vuoden maaliskuussa Ukrainan sotilastiedustelun päällikkö, kenraali Kyrylo Budanov mainitsi Myanmarin yhtenä maana, josta Venäjä yrittää saada ammuksia. Myanmar kielsi, että tällaisia neuvotteluja olisi käyty.
Vain reilu neljä kuukautta myöhemmin raportoitiin, että Venäjä on alkanut käyttää myanmarilaisvalmisteisia 120 millimetrin sirpalekranaatteja. Niitä nähtiin venäläisten itse Ukrainassa kuvaamalla videolla. Sittemmin Venäjä on tehnyt sopimuksen myös myanmarilaisvalmisteisista miinoista. Samaan aikaan Myanmarissa käydään sisällissotaa, jossa juntta ei suinkaan ole koko ajan voittavana osapuolena, minkä valossa asetoimitukset Venäjälle voivat näyttää erikoiselta päätökseltä.
#Ukraine: The Russian Military now uses ammunition made by Myanmar – Burmese 120ER 120mm HE mortar bombs recently appeared in Russian service.
Previously, no transfers of ammunition from Myanmar to Russia have been reported. pic.twitter.com/NePac4BICf
— Ukraine Weapons Tracker (@UAWeapons) July 26, 2023
