OP Pohjolan ekonomistit ennustavat Suomen talouden kasvavan kaksi prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.
Keväällä kasvuksi arvioitiin tälle vuodelle yhtä prosenttia ja ensi vuodelle 1,5 prosenttia. Keskimäärin vuosien 2026–2027 talouskasvu yltää parhaaseen vauhtiin sitten vuosien 2017–2018.
OP Pohjolan ekonomistien mukaan talouden kasvu jatkuu varsin laajalla pohjalla tämän vuoden jälkipuolella ja ensi vuonna.
– Lähi-idän sota ei ole heikentänyt talouskehitystä pelätyllä tavalla. Suomen taloudella on mainiot edellytykset kasvaa hyvää vauhtia myös ensi vuonna, kunhan geopoliittinen tilanne rauhoittuu oletetusti. Viennin ja investointien näkymät ovat myönteiset, ja luottamuksen vahvistuessa myös kotitalouksien hankinnat voivat lisääntyä, OP Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen toteaa tiedotteessa.
Vienti on kasvanut hyvää vauhtia jo pari vuotta ja sen veto säilyy hyvänä vuonna 2027. Taustalla ovat maailmantalouden kasvun piristyminen ja viennin parantunut kustannuskilpailukyky.
Investoinnit ovat kasvaneet tänä vuonna vahvasti niin yritysten kuin myös julkisten hankintojen tukemana. Ensi vuonna myös asuinrakentamisen elpyminen alkaa vahvistaa investointeja ja tahti säilyy hyvänä, vaikka julkiset investoinnit eivät kasva kohonneelta tasoltaan.
Kotitalouksien kulutus vahvistuu
Yksityinen kulutus supistui viime vuonna poljettuaan sitä ennen paikallaan pari vuotta. Tämän vuoden alussa yksityinen kulutus alkoi elpyä, ja myönteinen kehitys vahvistuu jatkossa.
Ensi vuonna kulutusta tukevat niin reaalitulojen nousu kuin parantunut luottamus. Säästämisaste laskee korkealle nousseelta tasoltaan, mutta säilyy pidemmän ajan keskiarvoa korkeampana.
Inflaatio nousi Lähi-idän sodan seurauksena tilapäisesti, kun energian hinta kallistui. Pohjimmiltaan inflaatio on Suomessa silti maltillista. Kuluttajahintojen nousu asettuu lähivuosina parin prosentin tuntumaan, mikä vastaa euroalueen tavoitetta.
Rakenteelliset haasteet eivät ratkea itsestään
Työttömyys nousi vuoden alkupuolella talouden piristymisestä huolimatta. OP Pohjolan mukaan on tyypillistä, että työmarkkinat elpyvät viiveellä.
Jatkossa elpyvä talous alkaa kuitenkin tukea työmarkkinoita. Työttömyys kääntyy selvään laskuun, vaikka taso säilyy vielä ensi vuonna korkeana.
Suomen vaihtotase säilyy ylijäämäisenä viennin hyvän vedon turvin, vaikka tuonti kasvaa puolustushankintojen vauhdittamana. Julkisen talouden vaje puolestaan kasvaa tänä vuonna puolustusmenojen kasvun ja veronalennusten seurauksena.
Lähivuosina vaje pienenee, mutta säilyy silti liiallisena.
– Suomen talouden kipukohtia ovat korkea rakenteellinen työttömyys ja julkinen vaje. Vahvakaan suhdannenousu ei yksin riitä korjaamaan näitä ongelmia, Heiskanen arvioi.
Maailmantalouden kasvu hidastui alkuvuonna. Inflaatio nousi, ja Lähi-idän sota lisäsi epävarmuutta. Talous kesti silti vastoinkäymiset verrattain hyvin, ja erityisesti teollinen suhdanne säilyi raiteillaan.
Suhdanneindikaattorit ovat jo palautuneet, ja energian hinnan lasku vaimentaa inflaatiota. Maailmantalous elpyy kuluvan vuoden notkahduksesta viime vuosien vakaaseen kasvuun.
– Talouskasvu voi vahvistua ennakoitua enemmän, jos geopoliittiset riskit vähenevät. Vastaavasti Suomen talous voi palata vähäiseen kasvuun, mikäli ennakkotiedot osoittautuvat liian myönteisiksi, epävarmuus jatkuu suurena, energian hinta kallistuu uudelleen ja vaikutukset heijastuvat inflaatioon sekä korkoihin, Reijo Heiskanen sanoo.