Journalistien työtä ympäri maailmaa vaikeuttaa poliittisen tuen heikentyminen lehdistönvapaudelle, kertoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) uunituore lehdistönvapausindeksi World Press Freedom Index. RSF varoittaa vakavasti lehdistönvapauden seurauksista, kun yli puolet maailman väestöstä osallistuu vuonna 2024 järjestettäviin vaaleihin.
– Valtiot ja muut poliittiset voimat ovat vähentäneet rooliaan lehdistönvapauden suojelussa. Tämä voimattomuus kulkee joskus käsi kädessä vihamielisempien toimien kanssa, jotka heikentävät journalistien roolia tai jopa välineellistävät mediaa häirintä- tai disinformaatiokampanjoiden kautta. Nimensä veroisen journalismin tulee päinvastoin olla välttämätön edellytys mille tahansa demokraattiselle järjestelmälle ja poliittisten vapauksien harjoittamiselle, alleviivaa RSF:n julkaisutoiminnan johtaja Anne Bocandé tiedotteessa.
Eurooppa ja EU eivät ole turvassa globaalilta trendiltä. Suomi on säilyttänyt viidennen sijansa indeksissä, mutta tilanteen heikkeneminen etenkin Itä-Euroopassa on Suomellekin suuri huoli.
– Valitettavasti voi sanoa, että Putinin myrkky leviää EU:ssa. Unkari ja Slovakia ovat varoittavia esimerkkejä. Putinia myötäilevät poliitikot vievät elintilaa riippumattomalta journalismilta muuallakin. Etenkin Georgia on romahtanut indeksissä 25 sijaa alaspäin jo sijan sata huonommalle puolen, varoittaa RSF:n Suomen osaston, Toimittajat ilman rajoja ry:n puheenjohtaja Kaius Niemi.
– Merkittävä saavutus on Ukrainan loikka 18 pykälää ylöspäin Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta. Ukrainan lehdistönvapaustilanne ei ole ongelmaton, mutta sija 61 on selvästi esimerkiksi Unkaria edellä. Myönteistä on myös Puolan kymmenen sijan nousu 50 parhaan joukkoon uuden hallituksen myötä, Niemi toteaa.
Toimittajia häiritään Suomessakin
Kunkin maan sijoitus indeksissä perustuu asiantuntija-arvioihin viidestä eri osa-alueesta. Puheenjohtaja Niemi kiinnittää Suomen osalta huomiota indeksin sosiokulttuuriseen osuuteen sekä turvallisuusulottuvuuteen.
– Yleisesti ottaen Suomen tilanne on indeksin osalta melko vakaa. On kuitenkin huolestuttavaa, että olemme vasta 14. sijalla, kun lehdistönvapautta arvioidaan sosiokulttuurisilla mittareilla. Se tarkoittaa käytännössä toimittajiin kohdistuvaa sosiaalista painetta esimerkiksi halventamisen muodossa. Vielä vakavampaa on se, että viime vuoden tapaan Suomi jää indeksin turvallisuusulottuvuudessa todella kauas kärjestä, nyt sijalle 21. Tämä merkitsee sitä, että toimittajien häirintä, maalittaminen ja vihapuhe ovat kaukana siltä tasolta, mitä Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa tulisi voida odottaa, Niemi sanoo.
Indeksin pohjoismainen kärkikolmikko on Norja, Ruotsi ja Tanska, neljänneksi ennen Suomea nousi Hollanti. Viro on kuudentena. Kärkikymmenikkö on kokonaisuudessaan Euroopasta ja EU:n ulkopuolelta mukaan mahtui vain Sveitsi sijalle yhdeksän. Saksa nousi tänä vuonna sijalle kymmenen.
Yksi huolestuttava ja maailmalla vahvistuva trendi on generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen disinformaation levittämisessä. Ilmiö on läsnä myös Euroopassa ja eurooppalaisissa vaaleissa.
– Aidolta vaikuttavat, elävää kuvaa tai ääntä sisältävät deepfake- eli syväväärennökset ovat yhä vakavampi uhka etenkin vaalivaikuttamisessa. Journalistista tehty ääniväärennös oli tärkeässä roolissa Putinia myötäilevän Roberto Ficon vaalivoitossa Slovakiassa. Maa putosi indeksissä nyt 12 pykälää sijalle 29, Niemi kuvailee.
RSF arvostelee kansainvälistä yhteisöä epäonnistumisesta toimittajien suojelussa. Gazan sodassa on nähty ennätysmäärä rikkomuksia toimittajia ja mediaa kohtaan. Israelin armeijan arvioidaan surmanneen yli sata palestiinalaista toimittajaa, joista ainakin 22 työtehtävissä.
– RSF on avannut Gazaa seuraaville toimittajille Beirutiin alueellisen tukipisteen, josta toimittajat ja tiedotusvälineet saavat suojavarusteita ja tukea turvallisempaan työskentelyyn. Mitkään varotoimet eivät kuitenkaan auta suoria hyökkäyksiä vastaan, Niemi sanoo.
Kiina (174.) vangitsee edelleen eniten toimittajia maailmassa. Etelä-Amerikassa Argentiina putosi peräti 26 sijaa (66.), kun uusi presidentti Javier Milei päätti sulkea maan suurimman uutistoimiston. Afrikassa muun muassa Nigeria (112.), Kongon demokraattinen tasavalta (123.), Niger (80.), Burkina Faso (86.) ja Mali (114.) ovat tiukentaneet otettaan mediasta ja vaikeuttaneet toimittajien työtä.
