Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet suomalaisessa äidinmaidossa ovat vähentyneet yli 90 prosenttia vuodesta 1987.
Myös PBDE-palonestoaineiden pitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi. Ensimmäistä kertaa Suomessa mitatut PFAS-pitoisuudet olivat kansainvälisesti vertaillen matalia.
THL:n tutkimuksessa selvitettiin dioksiinien, PCB-yhdisteiden, bromattujen palonestoaineiden (PBDE-yhdisteiden) sekä PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia suomalaisessa äidinmaidossa. Näille pitkäikäisille ympäristömyrkyille altistutaan eniten ravinnon kautta.
Dioksiineja, PCB-yhdisteitä ja PFAS-yhdisteitä kertyy ravintoketjussa, minkä vuoksi niitä voi esiintyä esimerkiksi Itämerestä tai paikallisesti kuormittuneilta vesialueilta pyydetyissä kaloissa.
PFAS-yhdisteille voidaan altistua myös juomavedestä ja erilaisista kulutustuotteista.
Nyt valmistunut tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille ja järjestyksessään kuudes. Äidinmaidon ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.
– Tuoreet tulokset osoittavat, että kemikaalisääntelyllä voidaan tehokkaasti vähentää väestön altistumista haitallisille aineille. Monien haitallisten ja ympäristössä pysyvien kemikaalien käyttöä esimerkiksi sähkölaitteissa, rakennusmateriaaleissa ja palonestoaineina on rajoitettu tai ne on poistettu käytöstä. Tämä näkyy nyt selvästi äidinmaidossa mitatuissa pitoisuuksissa, sanoo tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui noin sata Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä synnyttänyttä naista. Vuosina 2021–2024 kerätyt äidinmaitonäytteet analysoitiin THL:ssä.
– Tällaisten tutkimusten tarkoituksena ei ole arvioida yksittäisen henkilön terveydellistä riskiä, vaan seurata väestön altistumista ympäristökemikaaleille pitkällä aikavälillä, kertoo tiimipäällikkö Päivi Ruokojärvi.
PFAS-yhdisteitä mitattiin ensimmäistä kertaa
PFAS-yhdisteitä mitattiin nyt ensimmäistä kertaa äidinmaidosta Suomessa. PFAS-yhdisteitä käytetään esimerkiksi vettä, rasvaa ja likaa hylkivissä materiaaleissa, ja niitä esiintyy ympäristössä laajasti niiden hitaan hajoamisen vuoksi.
Suomalaisessa äidinmaidossa havaitut PFAS-pitoisuudet olivat kansainvälisesti vertaillen matalia. Ne olivat alhaisempia tai samaa suuruusluokkaa kuin eurooppalaisissa äidinmaitotutkimuksissa on yleensä raportoitu.
Vaikka ympäristöstä peräisin olevia kemikaaleja havaitaan edelleen pieniä määriä äidinmaidossa, niiden pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana.
Ruokojärven mukaan tutkimuksen tulokset tukevat nykyisiä imetyssuosituksia.
– Äidinmaito on parasta ravintoa vauvalle. Imetyksen hyödyt lapsen kasvulle, kehitykselle ja terveydelle ovat huomattavasti suurempia kuin ympäristömyrkkyjen mahdolliset haitat, hän toteaa.