Verkon kauppapaikoilla leviää huijaus, jossa tavaraa myyvä henkilö voi menettää rahaa sen sijaan, että saisi maksun myymästään tuotteesta. Huijauksessa myyjä houkutellaan tekaistun maksun varjolla avaamaan linkki ja tunnistautumaan pankkitunnuksilla.
Ruotsin poliisi kertoi marraskuussa 2025 kahdesta tapauksesta, joissa verkkokauppapaikoilla tavaraa myyneet henkilöt joutuivat tällaisen huijauksen kohteeksi. Uhrit ohjattiin tunnistautumaan verkkopankkitunnuksilla, minkä jälkeen heidän tileiltään veloitettiin rahaa.
Tapaukset ilmoitettiin Norsjöstä ja Luulajasta. Uhrit olivat myyneet tavaraa kahdessa eri osto- ja myyntipalvelussa.
Kaupan tekemisen jälkeen myyjille lähetettiin tekstiviesti, jossa heitä kehotettiin avaamaan linkki ja tunnistautumaan verkkopankkitunnuksilla saadakseen maksun myymästään tuotteesta.
Tämän jälkeen palvelun väitettiin toimivan virheellisesti. Uhrit ohjattiin tunnistautumaan vielä uudelleen päästäkseen väitettyyn chat-tukeen.
Poliisin mukaan molemmilla tunnistautumiskerroilla uhrien tileiltä veloitettiin rahaa. Menetettyjen summien suuruutta ei kerrottu.
Samanlaisia huijauksia on nähty Suomessa
Myös Suomessa verkkokauppapaikkojen myyjiä on yritetty huijata kaupanteon yhteydessä.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus varoitti tammikuussa 2025 ainakin Tori.fiä ja Facebook Marketplacessa liikkuneesta huijaustavasta. Siinä rikollinen esiintyi ostajana ja houkutteli tuotteen myyjän asentamaan muka toimitukseen tarvittavan sovelluksen.
Linkki johti oikeaa sovelluskauppaa muistuttavalle valesivulle. Ladattava sovellus sisälsi kuitenkin haittaohjelman, jonka avulla rikollinen saattoi saada puhelimen hallintaansa ja päästä käsiksi esimerkiksi salasanoihin ja kirjautumistietoihin. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan haittaohjelman avulla rikollinen saattoi päästä myös uhrin verkkopankkiin.
Ruotsissa ja Suomessa havaituissa huijauksissa tekniikka on ollut erilainen, mutta perusidea on sama: kohteeksi valitaan tavaraa myyvä henkilö, jonka luottamusta käytetään hyväksi aidon kaupan yhteydessä.
Juuri tämä voi tehdä huijauksesta uskottavan. Kun myyjä odottaa maksua tai ohjeita tuotteen lähettämisestä, maksamiseen tai toimitukseen liittyvä viesti ei välttämättä herätä heti epäilyksiä.
Suomessa verkkohuijauksilla vietiin kymmeniä miljoonia
Verkkohuijaukset aiheuttavat Suomessa vuosittain huomattavia taloudellisia vahinkoja. Poliisin tietoon tuli vuonna 2025 yhteensä 10 272 verkkohuijausta, joissa menetysten arvioitiin nousseen noin 88 miljoonaan euroon.
Tapauksista 6 526 liittyi tietojenkalasteluun. Niissä rikoshyötyä kertyi poliisin mukaan yli 38 miljoonaa euroa.
Ruotsin poliisi neuvoo verkkokauppapaikkojen käyttäjiä olemaan avaamatta tekstiviestillä lähetettyjä maksulinkkejä. Maksamiseen ja kaupankäyntiin liittyvät toimet kannattaa tehdä suoraan kauppapaikan omalla verkkosivustolla tai sovelluksessa.
Kyberturvallisuuskeskus puolestaan neuvoo olemaan asentamatta sovelluksia tuntemattoman henkilön pyynnöstä. Jos epäilty haittaohjelma on jo asennettu ja laitteella on käytetty pankkipalveluita, pankkiin kannattaa ottaa välittömästi yhteyttä.
LUE MYÖS:
Myytkö paljon tavaraa netissä? Helppo virhe voi johtaa rikosvastuuseen