Monet ovat hankkineet kotivaran kriisitilanteita varten, mutta tärkein tuki ja turva voi löytyä seinän takaa. Dagens Nyheter kertoo, että naapurin tervehtiminen voi pelastaa henkesi.
– Se on itse asiassa äärimmäisen tärkeää, sanoo Uumajan yliopistossa kriisivalmiutta tutkiva Veronica Strandh.
Hän sanoo, että yleensä suurkatastrofeissa yksinäiset ihmiset on evakuoitu aivan liian myöhään tai heitä ei ole viety turvaan laisinkaan.
Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit ovatkin tärkeä keino valmistautua mihin tahansa kriisiin. Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto MSB on myös kehottanut kaikkia tutustumaan naapureihinsa.
Strandin mukaan muissa maissa kanssakäyminen naapureiden kanssa on yleisempää kuin Ruotsissa.
– Olen sanonut jo muutaman vuoden, että on yllättävää, että Ruotsissa ei puhuta kovin paljoa lähiyhteisöstä ja naapureista kollektiivisena kriisivalmiuden toimijana. Se on hyvin yleistä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa, hän toteaa.
Syynä hänen mukaansa on ruotsalaisten korkea luottamus viranomaisiin. Monet uskovat, että julkiset resurssit tuovat turvan, vaikka näin ei välttämättä kriisitilanteessa tapahdu.
Maaseudulla yhteisöllisyyttä näkyy enemmän kuin kaupungissa. Kriisin sattuessa saman kylän asukkaat tietävät toisistaan enemmän: kenellä on esimerkiksi traktori tai kuka työskentelee terveydenhuollossa.
Maalla ihmiset ovat myös tottuneet puhaltamaan yhteen hiileen pienten kriisien keskellä. Sellainen voi olla esimerkiksi tavallista pidempi sähkökatko.
– Maaseudulla näkee, että naapurit joutuvat usein hieman kompensoimaan sitä, että valtion läsnäolo on usein riittämätöntä, Strandh sanoo.
– Paikallisessa ruokakaupassa on esimerkiksi varavirtalähde. Silloin jokainen tietää, mistä lähteä hakemaan lämpöä ja missä ladata (akkuja) syysmyrskyn sattuessa.
