Kremlin vakiintuneeksi keinoksi täydentää etulinjan miesvoimaa Ukrainan vastaisen laittoman hyökkäyssodan aikana on osoittautunut kaupalliset sopimukset. Koska mobilisaatiosta tuli yhteiskunnassa äärimmäisen epäsuosittua, niistä ei tullut ainoastaan päävaihtoehto, vaan myös tärkeä sotaan liittyvien sosiaalisten jännitteiden pehmennin. Vaikka tällä keinolla kasatun armeijan laatu on varsin heikko, Venäjän sodanjohto on löytänyt sille paikan etulinjan tykinruokana, jolla on perinteisesti tärkeä rooli Venäjän sotilaallisessa strategiassa.
Värvääminen tehokkailla kaupallisilla sopimuksilla heijastaa Vladimir Putinin hallinnon uuden, sotilaallisen muutoksen tärkeintä keksintöä, hybridimobilisaatiota, jossa sota on samanaikaisesti niin sisä-, ulko- kuin talouspolitiikankin päätekijä merkitsemättä koko yhteiskunnan mobilisaatiota. Se ei johda merkittäviin kustannuksiin eikä myöskään vaadi yhteiskunnalta ideologista yhteenkuuluvuutta eikä vilpitöntä myötämielisyyttä sodan tavoitteiden suhteen.
Loppukesästä 2023 käyttöön tulleesta kertamaksusta puolustusministeriön värväyssopimuksen allekirjoittamisesta tuli houkuttelevaa niille, jotka etsivät keinoa parantaa taloudellista tilannettaan tai investoida perheensä tulevaisuuteen. Sen jälkeen maksua on pitänyt korottaa kolminkertaiseksi. Tällä hetkellä keskimääräinen kertamaksu – alueelliset korvaukset mukaan lukien – on 1,119 miljoonaa ruplaa (10 550 euroa) ja arvioitu keskivuosipalkka 3,5–5,5 miljoonaa ruplaa (33 000–52 000 euroa). Näillä summilla Kreml on onnistunut ylläpitämään 30 000 värvätyn kuukausivauhtia, joka suunnilleen vastaa arvioitua miestappioiden määrää kuluneen vuoden kevään ja kesän aikana.
Noin 40 prosenttia venäläisistä uskoo, että päämotiivi sopimuksen allekirjoittamiseen on raha, neljäsosa uskoo isänmaallisiin tunteisiin ja 30 prosenttia kummankin motiivin olevan yhtä vahva. Hybridimobilisaatiomalli antaa hallinnolle ja yhteiskunnallekin mahdollisuuden vaihtaa tarpeen mukaan tulkintoja siitä, mistä siinä on kyse, koska sitä voidaan arvioida samanaikaisesti sekä ideologisena että käytännöllisenä ratkaisuna.
Kaatuneiden ja haavoittuneiden omaisille korkeat maksut poistavat omaisten surusta sosiaalisen motiivin, tunteen siitä, että on kokenut vääryyttä ja että valtio on vastuussa, jolloin protestimielialaa ei synny. Yhteiskunnalle kokonaisuutena sopimusmalli vähentää pelkoa liikekannallepanosta, ja kahdenlainen tulkinta värvätyistä vapauttaa yhteiskunnan tuntemasta moraalista vastuuta kaatuneista ja haavoittuneista. Nehän ovat sopimussotilaiden ja heidän perheidensä tietoisen valinnan tulosta. He vaihtoivat henkensä ja terveytensä konkreettiseksi rahalliseksi investoinniksi.
