Suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan.
Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksessa lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Kyselyyn vastasi reilut 10000 suomalaista.
Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta.
Puolueen merkitys on puolestaan kasvanut merkittävästi: vuonna 2000 puoluetta piti tärkeänä 52 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2024 vastaava osuus on 68 prosenttia.
Henkilön merkitys äänestyspäätöksessä on pysynyt erittäin vahvana koko 2000-luvun kaikissa ikäluokissa ja kaikenkokoisissa kunnissa.
Enemmän kuin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta pitää ehdokasta tärkeänä tekijänä riippumatta sukupuolesta, äidinkielestä ja kodin sijainnista.
Yliopistotutkinnon suorittaneet pitävät ehdokasta tärkeimpänä kriteerinä (92%) ja peruskoulu- tai kansakoulutaustan suorittaneet vähiten tärkeänä (81%).
Puolueen tärkeyttä painotetaan eniten vanhimmassa ja nuorimmassa ikäryhmässä. Myös yliopistokoulutetut opiskelijat ja johtavassa asemassa olevat, järjestössä tai yhdistyksessä työskentelevät, naiset, ruotsinkieliset sekä kuntakeskustan reuna-alueella asuvat pitävät puoluetta tärkeänä äänestyspäätöksen kannalta.
Lisäksi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asuvat korostavat puoleen tai valitsijayhdistyksen tärkeyttä enemmän kuin pienemmissä kunnissa asuvat.
Puoluetta tärkeänä pitävien osuudet ovat kasvaneet alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä jopa 30 prosenttiyksikköä ja 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä vajaat 20 prosenttiyksikköä.
– Nuorten, 18–29-vuotiaiden, suomalaisten ryhmässä puolueiden merkitys äänestyspäätökseen on todella korkea, jopa 76 prosenttia. Myös henkilöllä on väliä, sillä 83 prosenttia nuorimmista vastaajista kertoo pitävänsä sopivan ehdokkaan löytymistä erittäin tai melko tärkeänä. Tämä on linjassa sen kanssa, että nuoria todella kiinnostaa politiikka, toisin kuin usein puhutaan, kertoo Kuntalaistutkimuksen tuloksista tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
– Vaikka nuorten kiinnostus kuntapolitiikkaan näyttäytyy osin laimeana, äänestäminen koetaan tärkeänä ja puolue yhä tärkeämpänä äänestyspäätökseen vaikuttavana tekijänä.
Lähes puolet vastaajista pitää oman kunnan- tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä. Tämä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla ja pienissä kunnissa, mutta myös yli 70-vuotiailla ja naisilla.
Oman kylän, kunnanosan tai kaupunginosan ehdokasta tärkeänä pitävien osuus oli korkeimmillaan vuonna 2004 (58%) ja alimmillaan vuonna 2015 (42%).
– Mielenkiintoinen havainto on, että puolueen ja oman kunnanosan ehdokkaan tärkeys on noussut uudelleen lähes vuosituhannen alun lukemiin, jolloin tehtiin paljon kuntaliitoksia. Tämän hetken nousua selittänevät ainakin osittain sote-uudistuksen ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen aiheuttamat kunnan palveluverkkoon tehdyt tai suunnitteilla olevat muutokset, pohtii Pekola-Sjöblom.
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys käynnistyy tänään.
