Viimeisenä Nato-maana vastaustaan pantanneen Turkin parlamentti hyväksyi Suomen Nato-hakemuksen vähän ennen puolta yötä torstaina äänin 276-0. Suomen jäsenyyden edessä on siis enää muodollisuuksia.
Suomen nopean Nato-mielenmuutoksen ja takkuilusta huolimatta nopeasti edenneen prosessin aikana suurin kysymys on liittynyt Venäjän reaktioihin. Tähän tullessa moni on ehtinyt unohtaa, kuinka jyrkästi Kreml kommentoi asiaa ennen helmikuun 2022 suurhyökkäystä Ukrainaan.
Venäjän diktaattori Vladimir Putin esitti joulukuun 1. päivänä 2021 neuvotteluiden aloittamista Naton laajenemisen kieltämisestä. Putin vaati Venäjälle takuita siitä, ettei puolustusliitto laajenisi itään. Presidentti oli jo aiemmin vaatinut Venäjälle turvatakuita.
Moskovan aikeet olivat tuolloin hämärän peitossa. Ukrainan rajalle oli koottu valtava sotajoukko ja hyökkäysvalmistelut näyttivät todellisilta. Jotkut asiantuntijat arvelivat vielä tuolloin, että kyse oli yrityksestä painostaa länttä myönnytyksiin. Sittemmin julki tulleet tiedot Kremlin sisältä ovat osoittaneet, että päätös hyökätä Ukrainaan oli syntynyt jo aiemmin. Varsinaisten sotavalmistelujen on kerrottu käynnistyneen jo heinäkuussa 2021.
Putin totesi joulukuun 2021 lausunnossaan Venäjän haluavan neuvotella Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kanssa tarkoista sopimuksista, joilla Naton laajeneminen itään pysäytettäisiin ja joilla kiellettäisiin ”Venäjää uhkaavat asejärjestelmät” maan rajoilta.
– Ehdotamme neuvotteluiden aloittamista tästä asiasta. Haluan painottaa, että tarvitsemme juridiset takuut, sillä länsimaiset kollegamme eivät ole täyttäneet suullisesti antamiaan vakuutuksia, Vladimir Putin sanoi tuolloin.
Kyse oli viittauksesta venäläistulkintaan, jonka mukaan tällaisia vakuutuksia olisi annettu aikanaan 1990-luvulla. Verkkouutiset on kertonut venäläisen Nato-myytin historiasta aiemmin tässä jutussa.
Uusi suomettuminen
Suomelle ja Ruotsille Vladimir Putinin sanat olivat kylmääviä. Vaatimus kieltää Nato uusilta Venäjää lähempänä olevilta jäseniltä Euroopassa oli nimittäin selvä muutos vallinneeseen venäläislinjaan. Vladimir Putin oli tätä ennen vakuutellut vuositolkulla, että Suomen jäsenyys olisi maan oma asia. Samalla oli toki aina varoiteltu mahdollisista vastatoimista.
Kovia vaatimuksia edelsivät Venäjän ulkoministeriölle annettu määräys hankkia ”kahdenvälisiä turvatakuita” Venäjälle sekä vaikutusvaltaisen Venäjän ulkopolitiikan kommentaattori Fjodor Lukjanovin kirjoitus, jossa maalattiin uudenlaista turvallisuusjärjestystä Eurooppaan.
Russia in Global Affairs –lehdessä marraskuussa julkaistussa kirjoituksessa ruodittiin Venäjän ja länsimaiden suhteita, Natoa ja Ukrainaa. Lukjanov muun muassa esitti Ukrainan suomettamista ja summasi Kremlin viime aikojen puheiden merkitsevän, että Moskovassa ollaan sitä mieltä, ettei Naton avoimien ovien periaate kuulu nykyaikaan.
– Ajatuksena on hylätä periaate, jossa maat voivat valita liittoumansa aivan kuin se olisi vain heidän oma asiansa. Tämä ei ole koskaan ollut osa perinteistä geopolitiikkaa, mutta siitä on tullut itsestäänselvyys viime vuosikymmeninä. Tämä lähestymistapa ei enää toimi. Uuden luominen vain politiikan ja diplomatian keinoin ei kuitenkaan vaikuta mahdolliselta, Lukjanov kirjoitti.
Venäläisasiantuntija arvioi lisäksi, että Venäjän olisi muutettava silloin vallinnutta turvallisuusjärjestystä ja vedettävä uusia ”punaisia viivoja”.
– Voisimme esimerkiksi määrittää uudelleen ”suomettumisen” – sen kylmän sodan ajatuksen, jossa maat säilyttävät suvereniteettinsa ja pysyvät geopoliittisen kamppailun ulkopuolella – joksikin positiiviseksi. Käsitteestä on tullut sittemmin halventava, mutta kaikki muuttuu, Lukjanov totesi.
Verkkouutiset kertoo Lukjanovin karusta tekstistä lisää tässä jutussa.
”Suomen on väärin puhua edes oikeudesta liittyä”
Suomen mahdollista Nato-hakemusta ryöpytettiin ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan kovaa myös venäläisessä mediassa.
Esimerkiksi valtiollinen uutistoimisto RIA Novosti julkaisi tammikuun 12. päivänä 2022 pitkän kirjoituksen, jossa arvioitiin Suomen suhtautumista Venäjän Natolle ja lännelle esittämiin uhkavaatimuksiin.
Petr Akipovin tekstissä jopa todettiin, ettei Suomessa edes saisi puhua oikeudesta liittyä Natoon. Otsikossa sanottiin Naton valmistelevan Suomesta ”uutta Ukrainaa”.
– Venäjällä ei ole mitään halua pelotella suomalaisia naapureitaan. Esitämme uhkavaatimuksia Natolle, mutta emme Suomelle. Sille on eduksi olla parhaissa mahdollisissa väleissä Venäjän kanssa – tätä todistaa koko yhteinen historiamme, kirjoituksessa myös todettiin.
Venäjän vallan aikaa tai sotia ei tässä ”yhteisessä historiassa” muisteltu.
Tekstin mukaan Nato-jäsenyyden vastustuksen vähentyminen viime vuosien aikana ei ole johtunut Venäjän aggressiosta vaan ”russofobisesta propagandasta”.
– Venäläiset puolustavat itseään, puolustavat osaa alueestaan, eli Ukrainaa, läntiseltä laajentumiselta. Suomi oli osa Venäjän imperiumia, muttei osa venäläistä maailmaa – ja jos Helsinki muistaa tämän sekä maidemme väliset suhteet, ymmärretään siellä, miten väärin on edes puhua [Suomen] oikeudesta liittyä Natoon, huomiota herättäneessä kirjoituksessa sanottiin.
Täysi yllätys Kremlille
Venäläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Pavel Baev arvioi viime vuoden lokakuussa Verkkouutisten haastattelussa, että Suomen päätös hakea Naton jäsenyyttä tuli Moskovalle ja Venäjän asevoimille lopulta täytenä yllätyksenä.
Nopea liike johti hänen mukaansa siihen, että Vladimir Putin päätti niellä harminsa ja sopeutua muutokseen tilanteen eskaloimisen sijaan.
Vladimir Putin totesi toukokuussa 2022, ettei Suomen tai Ruotsin liittyminen Natoon ole Venäjälle uhka. Lausunto vaikutti paluulta aiemmalle linjalle. Putinin mukaan ”Naton sotilaallisen infrastruktuurin leviäminen” maiden alueelle johtaisi kuitenkin reaktioon.
Oslon rauhantutkimusinstituutin tutkimusprofessorina ja amerikkalaisen Brookings-ajatushautomon tutkijana toimivan Baevin mukaan vaimea reaktio ei ollut Putinille lainkaan tavanomaista. Tutkija arveli tämän olleen diktaattorille erityisen vaikeaa, koska Naton vastustaminen on ollut niin keskeinen teema Venäjän ulkopolitiikassa.
– Nyt hänellä ei yksinkertaisesti ollut vaihtoehtoa. Hänellä ei ollut enää juuri minkäänlaisia taloudellisia vipuja käytettävissään, ja armeija on käytännössä sidottuna Ukrainaan. Myös puheet siitä, että Venäjän reaktio riippuu siitä, millaista Naton infrastruktuuria maahanne sijoitetaan, voi mielestäni jättää omaan arvoonsa. Uskon, että mitä infraa maahanne ilmestyykään, hänellä ei edelleenkään ole keinoja minkäänlaisiin merkittäviin vastatoimiin.
LUE MYÖS:
Venäläistutkija VU:lle: Suomen Nato-ratkaisu oli Kremlille täydellinen yllätys (VU 16.10.2022)
Kova arvio Venäjältä: Suomen on väärin edes puhua oikeudesta liittyä Natoon (VU 12.1.2022)
Näkökulma: Venäjä esittää Naton kieltämistä Suomelta (VU 1.12.2021)
Venäjällä esitetään Ukrainan suomettamista (VU 25.11.2021)