Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Sen mukaan merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet ovat raportin mukaan mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.
Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee tieliikenteen päästövähennystoimien kasvihuonekaasupäästö- ja talousvaikutuksia sekä ilman epäpuhtauksien terveysnäkökohtia. Liikenteen päästökehityksellä on keskeinen merkitys Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteen täyttämisessä. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen linjaukset kuitenkin vaikeuttavat raportin mukaan velvoitteen täyttämistä. Ilmastopaneelin raportissa esitellään tarvittavia toimia, joiden myötä tieliikenteen päästöt vähenisivät riittävän nopeasti ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen tulee vähentää taakanjakosektorin päästöjään 50 prosenttia vuoden 2005 määrästä vuoteen 2030 mennessä. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde, joten sillä on merkittävä rooli sektorin päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Noin 90 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä aiheutuu tieliikenteestä.
Ilmastopaneelin tuore raportti tarjoaa tietopohjaa tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Raportissa tarkastellaan nykyisen politiikan mukaisen kehityksen talous- ja päästövaikutuksia sekä esitellään toimenpidekokonaisuus, jolla saavutettaisiin ilmastotavoitteet. Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen arvio nykyisen hallituksen liikennepolitiikan vaikutuksista päästökehitykseen.
– Raportti osoittaa, että nykyisen hallituksen linjaukset lisäävät liikenteen päästöjä aiemmin sovittuun kehitykseen verrattuna. Toteutuessaan esitykset hidastavat sähköistymistä, mikä samalla kasvattaa liikenteen kustannuksia jatkossa, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Heikki Liimatainen tiedotteessa.
Liikenteen päästövähennysten tekemättömyys ei ole taloudellisesti perusteltavissa
Tieliikenteen tulee tehdä osuutensa tällä vuosikymmenellä taakanjakosektorin päästöbudjetin toteutumisesta ja vuoden 2030 sitovan tavoitteen saavuttamisessa. Merkittävimmät tieliikenteen päästökehityksen haasteet liittyvät hallituksen esittämiin jakeluvelvoitteen muutoksiin. Riittävä päästövähennys voidaan varmistaa vain ottamalla lähtökohdaksi nykyisen lain mukainen jakeluvelvoite ja nostamalla velvoiteosuutta julkisilta latausasemilta ladatun sähkön verran.
– Uusiutuvien polttoaineiden riittävän suuri käyttö fossiilisten polttoaineiden joukossa yhdessä sähköistymisen edistämisen kanssa tarjoaa ainoan varman keinokokonaisuuden tieliikennesektorin päästöjen vähentämiseen riittävän nopeasti tavoitteiden saavuttamiseksi, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Jyri Seppälä.
Ilmastopaneelin hahmottelema ilmastotavoitteet täyttävä toimenpidekokonaisuus näyttäisi myös aiheuttavan globaalisti vähemmän päästöjä kuin jakeluvelvoitteen alentaminen. Näin on, vaikka biopolttoaineet eivät ole päästöttömiä ja moniin niihin liittyy suuri epäsuorien maankäyttöpäästöjen mahdollisuus.
– Mitä enemmän tieliikenteen energiasta on liikennesähköä, sitä vähemmän on tarvetta rajallisille kestäville uusiutuville polttoaineille jakeluvelvoitteessa ja siten vähemmän painetta nostaa pumppuhintoja, Seppälä jatkaa.
Ilmastopaneelin raportti korostaa, että ajoneuvojen päästöjä tulee vähentää ensisijaisesti sähköistymisen ja vähähiilisten synteettisten polttoaineiden kuten sähköpolttoaineiden ja vedyn avulla eikä biopolttoaineiden kokonaismäärää kasvattamalla, lukuun ottamatta biokaasua.
– Liikenteen kustannusten näkökulmasta nopealla sähköistymisellä voidaan tehokkaasti kompensoida tieliikenteen päästökaupan ja jakeluvelvoitteen korottamisen myötä aiheutuva kustannusten nousupaine, ja sähköautojen alhaisten käyttökustannusten hyödyt korostuvat pitkällä aikavälillä, Liimatainen sanoo.
Kansalaisille kohdistuvat kustannukset ovat lähes samansuuruisia sekä Ilmastopaneelin hahmottelemassa tavoitteet täyttävässä että hallituksen linjauksia noudattavassa toimenpidekokonaisuudessa. Päästötavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin liikenteen kokonaiskustannusten näkökulmasta edullisempaa, kun otetaan huomioon tekemättömyyden kustannukset tulevaisuudessa.
Liikenteen sähköistymistä tulisi jouduttaa johdonmukaisella politiikalla ja viestinnällä. Tieliikenteen sähköistyminen ja kestävien polttoaineiden käyttö vaatii esimerkiksi latausinfrastruktuurin kehittämistä ja lisää siten investointeja ja vientiä. Näillä on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia työllisyyden ja omavaraisuuden lisääntyessä.
Ilmastopaneelin ehdotukset liikenteeseen
Jotta tieliikenteen päästöt täyttävät osuutensa taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteesta vuoteen 2030 mennessä, Ilmastopaneeli ehdottaa hallitukselle seuraavia toimenpiteitä:
1. Jakeluvelvoite tulee palauttaa Orpon hallituksen ehdottamia muutoksia edeltävälle tasolle vuodesta 2025 lähtien.
2. Julkisilla latausasemilla ladattu sähkö tulee sisällyttää jakeluvelvoitteeseen siten, että velvoitetta kasvatetaan julkisesti ladattua uusiutuvaa sähköä vastaavalla energiamäärällä.
– Julkisesti ladatun sähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen ei vähennä tieliikennesektorin päästöjä vaan lisää niitä, koska muita vähähiilisiä jakeita vähennetään vastaavalla energiamäärällä jaeltavissa liikennepolttoaineissa.
3. Jakeluvelvoitteen täyttämättä jättämisen seuraamusmaksun alentamisesta vuosina 2025–2027 tulee luopua.
– Ei ole varmuutta, että seuraamusmaksuista saaduilla rahoilla pystytään korvaamaan liikenteessä menetettyjä päästövähennyksiä.
4. Jakeluvelvoitteen joustomekanismin käyttöönotto on perusteltua vain, jos jakeluvelvoitetta nostetaan edellä esitetyllä tavalla.
– Jouston toimivuus taakanjakosektorin tavoitteiden turvaamisessa on epävarmaa.
5. Erillistankattavat biopolttoainemäärät tulee poistaa jakeluvelvoitteen piiristä.
– Näin ne toimisivat lisäisinä päästövähennystoimina tieliikenteessä.
6. Välituotevetyä ei tule sisällyttää jakeluvelvoitteeseen tai jos sisällytetään, tulee jakeluvelvoitteen tasoa korottaa vastaavalla energiamäärällä.
7. Pääteiden sähköajoneuvojen julkisen latausinfran rakentamista tulee tukea.
8. Sähkökuorma-autojen hankintaa tulee tukea.
9. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tulee tukea.
