Virtuaalivaluutoista verottajalle ilmoitetut luovutusvoitot romahtivat viime vuonna tuntuvasti.
Viime vuosi tarjosi kylmää kyytiä virtuaali- eli kryptovaluuttoihin sijoittaneille. Esimerkiksi suosituimman virtuaalivaluutan bitcoinin arvo laski viime vuonna noin 64 prosenttia.
Toteutunut arvonkehitys heijastuu suoraan myös sijoittajien Verohallinnolle ilmoitetuissa luovutusvoitoissa ja -tappioissa.
Viime vuonna verottajalle ilmoitettiin virtuaalivaluuttojen luovutusvoittoja 95 miljoonaa euroa ja luovutustappioita 61 miljoonaa euroa. Eli nettomääräisesti luovutusvoitot jäivät vain 34 miljoonaan euroon, kertoo Verohallinnon erityisasiantuntija Juho Hasa Verkkouutisille.
– Bitcoinin ja muiden virtuaalivaluuttojen arvon pudotus näkyi siinä, että sijoittajat realisoivat tappioita viime vuonna hurjasti. Suhdeluku on aikaisempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellinen.
Vuodelta 2021 virtuaalivaluuttojen luovutusvoittoja ilmoitettiin Verohallinnolle peräti 435 miljoonaa euroa ja -tappioita vain yhdeksän miljoonaa euroa. Vuoden 2021 aikana bitcoinin arvo nousi noin 60 prosenttia.
Verohallinnolle virtuaalivaluutoista ilmoitetut luovutusvoitot ja -tappiot (miljoonaa euroa)
Virtuaalivaluutoista saadut tulot ovat pääsääntöisesti luovutusvoitosta syntyneitä pääomatuloja. Niitä syntyy, kun virtuaalivaluuttoja ostetaan, myydään ja vaihdetaan. Tämän lisäksi lohkoketjua hyödyntämällä voi saada tuloa, jota varallisuuden voidaan katsota kerryttäneen.
– Tästä on esimerkkinä niin sanotun Proof of Stake -protokollan mukainen lohkoketjun ylläpito. Tällöin on kyse luovutusvoittoverotuksen sijaan muusta pääomatulosta. Osa virtuaalivaluutoista saaduista tuloista verotetaan muuna ansiotulona, esimerkiksi Proof of Work -protokollan mukainen louhinta, Hasa avaa verotuskäytäntöä.
Hän muistuttaa, että virtuaalivaluutoissa tappio on vähennyskelpoinen vain silloin, kun aikanaan hankittu erä realisoidaan, eli esimerkiksi myydään, tappiolla.
Bitcoinin nousu povaa isoa pottia?
Kuluvan vuoden aikana avoimeen lähdekoodiin perustuvan bitcoinin arvo on noussut noin 140 prosenttia, joten verottajaa voi odottaa tämän vuoden osalta jälleen kelpo luovutusvoittojen potti.
Vuonna 2009 lanseerattu bitcoin on sijoittajien keskuudessa selvästi suosituin kryptovaluutta. Hasan mukaan Verohallinnon asiakkaat täyttävät veroilmoituksiin ohjeistuksen mukaisesti pääsääntöisesti sanoja ’useita’ ja ’virtuaalivaluutat’, joten sen perusteella ei ole yksilöitävissä, mistä tietyistä virtuaalivaluutoista tulovirrat kertyvät.
– Kokemukseen perustuen kärjessä ovat bitcoin sekä ethereumin lohkoketjun virtuaalivaluutat. Ilmoitettujen voittojen, tappioiden ja muiden tulojen suhde riippuu paljolti siitä, millainen markkinatilanne ja kurssikäyrät eri virtuaalivaluutoilla vuoden aikana ovat olleet.
Talouslehti Forbesin mukaan erilaisia kryptovaluuttoja oli maaliskuussa lähes 23000 ja niiden markkina-arvo oli kaikkiaan yli biljoona – eli tuhat miljardia – dollaria.
Kolmasosa sijoittajista ilmoittaa
Verohallinto arvioi, että vain noin kolmasosa virtuaalivaluuttaan sijoittavista ilmoittaa luovutusvoitoista verottajalle.
– Luonnollisesti siellä on henkilöitä, joilla olisi myös tappioita. Kun he eivät ilmoita mitään, niin myös tappiot jäävät ilmoittamatta. Olemme huomanneet, että luovutustappioita tehneet ovat kuitenkin aktivoituneet, Hasa toteaa.
Verohallinnon analyysien mukaan virtuaalivaluutoista suuria luovutusvoittoja saaneet sijoittajat ilmoittavat kuitenkin tuloistaan verottajalle varsin hyvin.
– Fiskaalisessa mielessä suurin osa verotuloista tulee verotuksen piiriin. On huomattavissa selkeä trendi siinä, että isoja luovutusvoittoja saaneet ilmoittavat tuloistaan verraten hyvin. Mitä pienempiin tuloihin mennään, sitä puutteellisemmaksi ilmoittajien joukko kasvaa, Hasa kertoo.
Pahimmillaan rikosprosessi
Verohallinnon valvonta ulottuu luonnollisesti myös virtuaalivaluuttojen tulovirtaan ja ilmoittamatta jättämisestä seuraa pahimmassa tapauksessa rikosprosessi, joihin tapauksia on myös edennyt.
Ylivoimaisesti suurin osa Verohallinnolle ilmoitetuista tuloista on pääomatulojen verotuksen piirissä olevaa luovutusvoittoa.
Viime vuonna yhteensä noin 9800 henkilöä ilmoitti virtuaalivaluuttojen luovutusvoittoja ja -tappioita verottajalle. Määrä lähes puolittui edellisvuodesta, sillä vuodelta 2021 ilmoittajia oli noin 16200.
Virtuaalivaluutoista Verohallinnolle luovutusvoittoja ja -tappioita ilmoittaneet henkilöt
Verovuonna 2022 keskimääräinen virtuaalivaluutoista ilmoitettava luovutusvoitto oli noin 2900 euroa. Sitä edeltävänä erinomaisena sijoitusvuonna keskiarvo oli peräti 23100 euroa.
– Ilmoitusdatasta on huomattavissa niitä sijoittajia, jotka saavat todella isoja luovutusvoittoja ja sitten on paljon henkilöitä, joiden tulot jäävät alhaiseksi. Varsinkin vuonna 2021 ylimmässä desiilissä oli useita miljoona euroa tienanneita, Hasa kertoo.
Tietojenvaihto tulee 2026
Virtuaalivaluuttoja koskeva lainsäädäntö on vielä monin paikoin rakenteilla. Kansainvälisten standardien luominen vie aikaa. Euroopan parlamentti hyväksyi huhtikuussa niin sanotun MiCA-lakialoitteen, joka luo yhteiset markkinasäännöt kryptovarallisuudelle EU:ssa. Lisäksi vuodesta 2026 alkaen virtuaalivaluuttojen kaupankäynti tulee Euroopassa verotuksen automaattisen tietojenvaihdon piiriin.
– Jos esimerkiksi suomalainen sijoittaja rekisteröityy ulkomaiseen virtuaalivaluuttojen palvelualustaan, niin palvelun pitää ilmoittaa sijoittajan tekemät kaupat sijaintimaansa veroviranomaiselle, joka välittää ne sitten Suomen Verohallinnolle. Lähtökohtaisesti emme saa tällä hetkellä automaattisesti mitään tietoja ulkomaalaisista kauppapaikoista, joten tämä parantaa Verohallinnon tiedonsaantia merkittävästi, Hasa toteaa.
Lataa kaupankäyntiraportit
Mikä on verottajan viesti henkilölle, joka harkitsee virtuaalivaluuttaan sijoittamista?
– Tärkeintä on pitää muistiinpanoja ja esimerkiksi tietyin väliajoin ladata kaupankäyntiraportit itselleen. Lisäksi olisi hyvä selvittää etukäteen normaalista ostosta ja myynnistä poikkeavien palveluiden ja liiketoimintojen verotuskohtelua, jotta ei tule jälkeenpäin yllätyksiä.
Kyselyjen ja selvityksien perusteella vaikuttaa, että moni sijoittaja on myös puhtaasti unohtanut ilmoittaa virtuaalivaluuttojen luovutusvoitoista ja -tappioista, koska näitä ei automaattisesti tule esitäytettyyn veroilmoitukseen.
– Ilmoittamiseen liittyvät päivämäärät kannattaa laittaa vaikka kalenteriin muistiin. Näin ehtii laskea mahdolliset voitot, tappiot ja muut tulot verotusta varten, Hasa muistuttaa.
Palveluiden tarjontaa säännellään
Finanssivalvonnan mukaan virtuaalivaluuttoihin ei itsessään liity sääntelyä. Sen sijaan virtuaalivaluuttoihin liittyvien palveluiden tarjontaa säännellään.
– Mikäli haluaa tarjota Suomessa esimerkiksi palvelua, jossa voi vaihtaa virallista valuuttaa virtuaalivaluuttaan tai virtuaalivaluuttoja keskenään, on haettava rekisteröintiä Finanssivalvonnalta. Toinen tavallinen rekisteröintiä edellyttävä palvelu on niin sanottu lompakkopalvelu, joka tarkoittaa virtuaalivaluuttojen säilytystä tai siirtämistä asiakkaan puolesta, kertoo valvoja Tytti-Maria Tanninen Finanssivalvonnasta Verkkouutisille.
Rekisteröitymisvelvollisuudesta säädetään virtuaalivaluutan tarjoajista annetussa laissa. Keskeisin sääntelyvaatimus on rahanpesun estämisestä ja terrorismin rahoittamisen torjunnasta huolehtiminen. Virtuaalivaluutan tarjoajat ovatkin velvollisia noudattamaan rahanpesulakia kuten muut Finanssivalvonnan valvottavat.
Virtuaalivaluutan tarjoajille ei sen sijaan ole säädetty esimerkiksi pääomavaatimuksia eikä palvelun tarjonnasta vastaavalla johdolla ole pätevyysvaatimuksia.
Finanssivalvonta rekisteröi
Finanssivalvonnan julkisesti rekisteröimiä virtuaalivaluutan palveluntarjoajia on tällä hetkellä 12.
Palveluntarjoajan on esimerkiksi selvitettävä asiakasvarojen suojaamisen ja säilyttämisen käytänteistä, mikäli se säilyttää asiakkaille kuuluvia varoja. Lisäksi vaatimuksena on, että markkinoinnissa eli esimerkiksi palvelun sopimusehdoissa on kerrottu virtuaalivaluuttoihin ja niihin sijoittamisen riskeistä. Palveluntarjoajan on myös todennettava asiakkaidensa henkilöllisyys.
Tannisen mukaan Finanssivalvonta ei ole toistaiseksi hylännyt yhtään virtuaalivaluuttojen palveluntarjoajilta tullutta hakemusta.
Kryptopörsseissä ollut väärinkäytöksiä
Finanssivalvonta muistuttaa, että kryptovaluuttojen osalta kansainvälisesti on runsaasti esimerkkejä väärinkäytöksistä ja muista ongelmista.
Esimerkiksi Binance, jonka markkinaosuus kryptopörsseissä kaupankäyntivolyymilla mitattuna oli suurin maailmassa, tuomittiin vastikään yli neljän miljardin dollarin sakkoihin Yhdysvalloissa erityisesti rahanpesun estämiseen liittyvistä puutteista.
Viime vuoden marraskuussa konkurssiin hakeutuneen kryptopörssi FTX:n toimitusjohtaja tuomittiin äskettäin useista väärinkäytöksistä. FTX kuului ennen kaatumistaan maailman kymmenen suurimman kryptopörssin joukkoon kaupankäyntivolyymeissa mitattuna.
– Keskeisimmät ongelmat olivat muun muassa eturistiriidat ja asiakkaiden varallisuuden sekoittuminen kryptopörssin omiin varoihin. Ongelmien paljastuttua kryptopörssi ajautui luottamuksen menetyksen myötä nopeasti tilanteeseen, jossa pörssi ei enää kyennyt käsittelemään asiakkaittensa nostopyyntöjä. Tällä on ollut ja on yhä vaikutuksia myös suomalaisiin palveluntarjoajiin ja asiakkaisiin, Tanninen avaa kryptopörssi FTX:n tapausta.
Luottamuksen voi menettää nopeasti
Kryptoalalla on nähty muitakin esimerkkejä luottamuksen menetyksen nopeista vaikutuksista. Esimerkiksi viime vuoden huhtikuussa stablecoin Terra/LUNAn arvon häviäminen johti valtaviin tappioihin.
– Kryptomarkkinoiden tyypillisiä piirteitä ylipäätään ovat olleet ennakoimattomuus ja alttius nopeille muutoksille sekä ilmiöiden syntymiselle, Tanninen havainnollistaa.
Koska virtuaalivaluutat ja niihin liittyvä kaupankäynti ovat täysin digitaalisia, voi ongelmia liittyä myös tietoturvallisuuteen.
– Virtuaalivaluuttaliiketoiminnassa on vuosien mittaan nähty useita mittaviin varallisuuden menettämisiin johtaneita hakkerointeja, Tanninen muistuttaa.
Sijoitushuijauksia samalla kaavalla
Myös sijoitushuijauksista on raportoitu. Huijaukset noudattavat Finanssivalvonnan mukaan yleensä melko tavanomaista sijoitushuijauksen kaavaa: asiakasta kohtaa usein yllättävä yhteydenotto, linkki tai mainos sosiaalisessa mediassa, sähköpostitse tai puhelimitse ja asiakkaalle luvataan turhan hyvältä kuulostavia tuottoja. Asiakas voi myös omatoimisesti löytää verkosta petossivuston.
– Toisaalta virtuaalivaluuttoihin liittyvät huijaukset voivat esimerkiksi perustua markkinamanipulaatioon, jolloin esimerkiksi jonkin virtuaalivaluutan kysyntää keinotekoisesti kasvattamalla voidaan hyväksikäyttää muita sijoittajia. Esimerkiksi monia suomalaisiakin sijoittajia koskettanut OneCoin taas perustui pyramidihuijaukseen, Tanninen kertoo.
Virtuaalivaluuttoja on pyritty hyödyntämään myös rikolliseen toimintaan. Esimerkiksi Psykoterapiakeskus Vastaamon massiivisen tietovuodon uhreilta kiristettiin bitcoineja.
Korkeariskisiä sijoitustuotteita
Tanninen muistuttaa, että moniin virtuaalivaluuttoihin liittyy suurta ja nopeaa arvonvaihtelua, joten ne ovat erittäin korkeariskisiä sijoituskohteita. Sijoitetun varallisuuden voi menettää osin tai kokonaan. Muun muassa virtuaalivaluuttoihin liittyvän teknologian vuoksi niitä voi pitää myös monimutkaisina sijoituskohteina.
– Virtuaalivaluuttoihin liittyvien huijausten määrä on valtava, joten sijoittamista harkitsevan henkilön kannattaa varmistaa käyttämänsä palveluntarjoajan luotettavuus Suomen tai muun maan viranomaisrekisteristä. On myös erittäin tärkeää ymmärtää, että vaikka palveluntarjoaja olisikin luotettava ja sitä valvotaan jossakin maassa, alan sääntely ei millään mittapuulla vastaa esimerkiksi pankkien tasoa, Tanninen muistuttaa.
Virtuaalivaluuttoihin liittyy myös erityispiirteenä se, että sijoittaja voi halutessaan säilyttää virtuaalivaluutat itse ilman mitään palveluntarjoajaa ikään kuin käteisen rahan.
– Tällaiseen toimintaan ryhtyessään sijoittajan tulisi olla erittäin hyvin perehtynyt virtuaalivaluuttojen tietoturvalliseen käsittelyyn, koska vastuu säilytyksestä on täysin sijoittajalla itsellään.
Lue myös: