Eläkkeiden ostovoima kehittyy alkavana vuonna rauhallisemmissa merkeissä kuin viime vuosina keskimäärin. Vauhdikkaan inflaation ja pääosin sitä jälkijunassa seuraavien kookkaiden indeksikorotusten ajat ovat ainakin toistaiseksi jääneet taakse, kertoo Veronmaksajain keskusliitto.
Veronmaksajat on tehnyt eläkkeiden ostovoimavertailun seitsemällä eri eläketasolla.
- 977 euroa (takuueläke)
- 1140 euroa (kansaneläke + työeläke)
- 1471 euroa (kansaneläke + työeläke)
- 1988 euroa (työeläke)
- 2650 euroa (työeläke)
- 3313 euroa (työeläke)
- 5963 euroa (työeläke)
Takuu- ja kansaneläkkeiden määriä tarkistetaan vuosittain lähtökohtaisesti kansaneläkeindeksin, eli KEL-indeksin kehityksen mukaan. Maksussa olevien työeläkkeiden määriä puolestaan tarkistetaan työeläkeindeksin (TyEL-indeksi) kehityksen perusteella.
Indeksikorotukset ovat selvästi matalampia kuin parina aiempana vuonna, jolloin bruttoeläkkeet kasvoivat runsaasti kuluttajahintojen ripeän kasvun siivittäminä.
KEL-indeksin pisteluku nousee vuodelle 2025 noin 1,0 prosenttia. TyEL-indeksin pisteluku nousee vastaavasti noin 1,3 prosenttia, sillä ansiotasoindeksin kuluttajahintoja nopeampi kehitys pienellä painotuksellaan vauhdittaa TyEL-indeksin nousua hieman KEL-indeksiin nähden.
Valtion tuloveroasteikkoon ja pienituloisille eläkkeensaajille relevanttiin perusvähennykseen tehtiin vuodelle 2025 ansiotasotarkistukset palkansaajien ennustetun yleisen ansiotason nousun (3,4 prosenttia) mukaisesti. Valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan indeksitarkistukset jätetään tekemättä. Tämä indeksijäädytys vaikuttaa kiristävästi verotukseen yli 7350 euron kuukausieläkettä saavilla.
Tehdyt veroparametrien ansiotasotarkistukset (3,4 prosenttia) omalta osaltaan keventävät monen eläkkeensaajan verotusta, sillä eläkkeiden indeksikorotukset ovat selvästi pienempiä (vrt. KEL-indeksi 1,0 prosenttia & TyEL-indeksi 1,3 prosenttia).
Viime kevään kehysriihessä päätetty eläkkeiden 150 miljoonan euron veronkiristys vaikuttaa noin 2500–4500 euron kuukausieläkettä saavien verotukseen. Tämä näkyy erityisesti katsauksen toiseksi ja kolmanneksi suurinta eläkettä saavalla. Kiristys toteutetaan kohottamalla eläketulovähennyksen toista poistumaprosenttia. Eläketulovähennyksen enimmäismäärä perustuu kansaneläkkeen täyteen määrään per vuosi.
Muilla veroa maksavilla verotus kokonaisuudessaan hieman kevenee, mikä on pitkälti seurausta veroperusteiden ansiotasotarkistuksesta ja Yle-veron muutoksesta.
Veronmaksajien mukaan katsauksen eläkkeensaajien muutokset ostovoimassa ovat jokseenkin maltillisia. Huomattavimman ostovoiman heikentymisen kokee katsauksen toiseksi korkeinta eläkettä saava, reilut puoli prosenttia. Kolmanneksi korkeinta eläkettä saavalla ostovoima heikkenee parilla prosentin kymmenyksellä. Heikentyminen on keskeisesti seurausta kehysriihessä päätetystä veronkiristyksestä.
Kuluttajahintojen nousun vaikutus ostovoimaan on maltillinen. Ennustettu kuluttajahintojen nousu tälle vuodelle perustuu valtiovarainministeriön viime talven taloudellisen katsauksen ennusteeseen (1,1 prosenttia). Inflaatiovauhti vastaa melko lailla eläkeindeksien muutosta.
Ennustettu inflaatio (1,1 prosenttia) on kuitenkin hieman KEL-indeksin muutosta (1,0 prosenttia) korkeampi, mikä selittää sen, että ”verovapaan” takuueläkkeen ostovoimakehitys on nippanappa miinusmerkkinen.
