Eurooppa oli rauhallinen aina siihen asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014 ja miehitti Krimin niemimaan. Vastauksena Venäjän aggressiolle Euroopan Nato-maat alkoivat kasvattaa puolustusmenojaan.
Kun Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n mukaan vuonna 2014 kolme Nato-maata käytti yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, oli vuonna 2022 niiden määrä kasvanut seitsemään.
Venäjän aloittaman hyökkäyssota helmikuussa 2022 sai Naton Euroopan jäsenmaat lupaamaan lisää puolustusmenojen korotuksia. Naton asettaman tavoitteen, jossa 20 prosenttia puolustusmenoista käytetään kalustohankintoihin, saavutti seitsemän maata vuonna 2014, mutta jo 24 maata vuonna 2022.
Mitä Eurooppa on hankkimassa? Muutama esimerkki:
Suurista maista Saksa käyttää 41 miljardia euroa ilmavoimiensa uudelleen varustamiseen, Panavia Tornadot korvataan Eurofightereilla ja F-35:illa. Lisäksi hankitaan raskaita Chinook-kuljetushelikoptereita ja Tiger-rynnäkköhelikopterit korvataan ainakin osittain Airbus H145M -koptereilla. Saksan merivoimat saa 19 miljardia uusiin aluksiin: sukellusveneisiin, korvetteihin, fregatteihin ja taisteluveneisiin. Maavoimille on luvattu 17 miljardia taisteluajoneuvoihin ja miehistönkuljetukseen sekä Leopard 2:n korvaajan suunnitteluun. Kolmen puolustushaaran viestintäjärjestelmiin käytetään 21 miljardia euroa.
Britannia kasvattaa hankintamenoja selvästi maltillisemmin: viisi miljardia puntaa seuraavan kahden vuoden aikana. Siitä kolme miljardia menee ydinpelotteeseen ja uusiin sukellusveneisiin ja 1,9 miljardia ampumatarvikkeisiin.
Pienimmistä maista Romania on ostanut Norjalta 32 käytettyä F-16AM/BM-hävittäjää 388 miljoonalla eurolla MiG-21-hävittäjiensä korvaajiksi. Maavoimien kotimaisen taistelupanssarivaunukaluston se korvaa tilaamalla Yhdysvalloista 54 Abramsia miljardilla eurolla.
Kroatia, jolla on Euroopan viimeinen MiG-21-laivasto, ostaa niiden korvaajiksi Ranskalta 12 käytettyä Dassault Rafalea 999 miljoonalla eurolla. Se tilasi Ranskasta myös Mistral-ilmatorjuntajärjestelmiä 72 miljoonalla eurolla.
Toisella Balkanin Nato-maalla Montenegrolla ei ole varaa edes panssarivaunuihin, saati hävittäjiin, mutta se on tilannut Israelista liikkuvia kranaatinheittimiä ampumatarvikkeineen noin 22 miljoonalla dollarilla.
Kreikan viimeisin hankinta on myös Israelista, 400 miljoonan dollarin edestä Spike-panssarintorjuntaohjuksia maa- ja merivoimille.
Jopa Luxemburg on hankkimassa yhden jalkaväkikomppanian ja kahden tiedustelukomppanian kokoisille maavoimilleen uudet saksalaiset rynnäkkökiväärit ja niihin kranaattiampumalaitteet 8,4 miljoonalla eurolla.
Venäjän aggressio Ukrainaa vastaan aiheutti massiivisen muutoksen Euroopan valtioiden puolustuspolitiikassa, mutta puolustusmenojen osuudet bruttokansantuotteesta ovat vielä pieniä verrattuna moneen maahan. Vuonna 2022 kärkimaista Saudi-Arabia käytti bruttokansantuotteesta prosenteissa 7,4, Qatar 7,0, Togo 5,4, Oman 5,2, Algeria 4,8, Jordania 4,8, Azerbaidžan 4,5, Israel 4,5, Kuwait 4,5 ja Armenia 4,3.
Sotaa käyvä Ukraina käytti 2022 puolustukseensa 33,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan.
