Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on ilmaissut halunsa liittää Tanskalle kuuluva itsehallinnollinen alue Grönlanti Yhdysvaltoihin kansallisen turvallisuuden ja ”maailmanlaajuisen vapauden” perusteella.
Trump sanoi, että olisi tavoitteen saavuttamiseksi valmis käyttämään taloudellista painetta ja mahdollisesti myös sotilaallista voimaa. Hän nosti aiheen esille jo ensimmäisellä virkakaudellaan vuonna 2019, mutta vaatimusta on tällä kertaa vaikeampi sivuuttaa.
Yhdysvaltain presidentti Andrew Johnsonin kerrotaan harkinneen Grönlannin ostoa vuonna 1867 Alaskan hankinnan yhteydessä. Toisen maailmansodan lopulla presidentti Harry Trumanin hallinto tarjosi Tanskalle sata miljoonaa dollaria saaren hankinnasta. Kumpikaan hanke ei kuitenkaan toteutunut.
Kaupan toteuttaminen olisi käytännössä vaikeaa. Grönlanti on entinen Tanskan siirtomaa, ja alueiden väliset yhteydet ovat tiivistyneet vuosisatojen kuluessa. Grönlannissa on tosin viime vuosina vahvistunut itsenäisyyttä ajava nationalistinen liike.
On kyseenalaista, voisiko 54 000 asukkaan väestöpohjalla muodostaa toimivan valtion kaikkine palveluineen. Alueen suurin väestökeskittymä on 19 900 asukkaan pääkaupunki Nuuk. Seuraavaksi suurin paikkakunta on 5 400 asukkaan kylä Sisimiut.
Laajasta itsehallinnosta huolimatta Tanska vastaa Grönlannin puolustuksesta. Donald Trumpin olisi suostuteltava sekä Tanskan että Grönlannin hallitukset asiastaan.
Jos Grönlanti päättäisi itsenäistyä, voisi Trump asioida suoraan grönlantilaisten kanssa. Osa paikallisista pitää Yhdysvaltain huomiota myönteisenä.
– Olen yleisesti ottaen ilahtunut siitä, että Yhdysvallat osoittaa näin suurta kiinnostusta Grönlantia kohtaan. Tämän vuoksi meitä kuunnellaan eri puolilla maailmaa. Tuntuu, että kiinnostus vauhdittaa itsenäistymistämme Tanskasta, grönlantilainen some-persoona Qupanuk Olsen sanoo Wall Street Journal -lehdelle.
Tanskan hallitus on vakuuttanut, ettei Grönlanti ole myytävänä. Jos asia kuitenkin etenisi, tarvittaisiin Yhdysvaltain kongressissa kahden kolmasosan enemmistö sopimuksen ratifioimiseksi.
Tanska kieltäytyi toisen maailmansodan jälkeen Harry Trumanin tarjouksesta. Alueen hankinnalle ei ollut kuitenkaan tarvetta, koska puolustusliitto Nato perustettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Yhdysvallat ja Tanska solmivat vuonna 1951 ensimmäisen puolustussopimuksensa, jonka myötä amerikkalaiset saivat käyttöönsä pohjoisimman sotilastukikohtansa. Se on edelleen käytössä.
