Yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija Peter Bergen lupaa teoksessaan antaa perusteellisen kuvan Osama bin Ladenista eli miehestä, jonka syytä ovat Yhdysvaltain – ja muun maailman – pitkät sodat al-Qaidan ja sen seuraajien kanssa.
Bergen toteaa, ettei ollut mitään yksittäistä tapahtumaa, joka olisi muuttanut Lähi-idän rikkaimpiin kuuluneen perheen ujon pojan terrori-iskujen arkkitehdiksi. Pikemminkin hän kävi läpi asteittaisen radikalisoitumisprosessin, joka sai alkunsa jo teinivuosina.
Vuonna 1957 syntynyt Osama ihannoi isäänsä, joka oli luonut menestyvän rakennusalan yhtiön tyhjästä. Vaurauden taustalla olivat erittäin hyvät suhteet Saudi-Arabian kuningashuoneeseen.
Useimmat Osaman kymmenistä sisaruksista olivat silmiinpistävän länsimaalaistuneita, mutta Osama torjui lännen varhain. Opiskellessaan Britanniassa kesällä 1971 tuleva terroristi arvioi, että maan asukkaat olivat moraalisesti rappeutuneita eikä hurskaan muslimin tulisi mennä länsimaihin.
Yksi ratkaiseva sysäys radikalismin tiellä oli Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin vuonna 1979. Noin neljän vuoden ajan Osama keräsi varoja eri vastarintaryhmille sekä osallistui muslimitaistelijoiden rekrytointiin. Lopulta militanttimiljonääri siirtyi itse Afganistaniin johtamaan fanaattisia seuraajiaan. Heistä syntyi jihadin levittämiselle ympäri maailmaa omistautunut ryhmä al-Qaida.
Ja sitten Sudaniin
Neuvostoliiton vetäydyttyä Afganistanista Osama palasi kotimaahansa, mutta hänen oli vaikea sopeutua siviilielämään. Suvun rakennusliiketoiminnasta puuttui kaikki se hohto ja jännitys, joita hän oli kokenut Afganistanin taisteluissa.
Osaman katkeruus länttä kohtaan syveni, kun Yhdysvallat toi satojatuhansia sotilaitaan Saudi-Arabiaan vuonna 1990 Persianlahden sodan yhteydessä. Bin Laden alkoi pitää amerikkalaisia päävihollisenaan. Hän vastusti yhdysvaltalaisten saapumista pyhälle maalle ja tämä näkemys johti yhä syvenevään välirikkoon saudien kuningashuoneen kanssa.
Vuoden 1991 lopulla Osama muutti Sudaniin, jossa hän johti suvun sikäläisiä liiketoimia. Bin Laden muun muassa rakennutti uuden 800 kilometriä pitkän tien Khartumista Port Sudaniin ja hän esiintyi julkisuudessa anteliaana suurliikemiehenä. Samalla hän kehitti terroristijärjestöään ja oli yhä näkyvämpi saudihallinnon arvostelija.
Strategia hahmottuu
Osama teki merkittävän strategisen päätöksen, jonka mukaan tekemällä Yhdysvaltain kohteisiin tarpeeksi iskuja, se vetäytyisi Lähi-idästä. Tämä taas romahduttaisi Yhdysvaltojen tukemat arabihallinnot, joita bin Laden erityisesti halveksi.
Al-Qaida teki ensimmäisen Yhdysvaltain vastaisen terroristioperaation joulukuun lopulla 1992. Pommit räjähtivät eteläjemeniläisen Adenin satamakaupungin kahdessa hotellissa, joissa majoittui amerikkalaisia sotilaita. Iskuissa kuoli kaksi ihmistä, mutta ei yhtään amerikkalaissotilasta. Silti terroristijohtaja katsoi onnistuneensa, koska Pentagon luopui Jemenin käyttämisestä tukikohtana Somaliaan siirtyville amerikkalaisjoukoille.
Seuraavaksi mielenkiinto kohdistui Somaliaan ja siihen, mitä al-Qaida voisi tehdä siellä olevia amerikkalaissotilaita vastaan. Lokakuun 1993 alussa Mogadishussa kuoli 18 amerikkalaista sotilasta kiivaissa tulitaisteluissa. Viikon sisällä Yhdysvallat ilmoitti vetävänsä joukkonsa Somaliasta.
Bergenin mukaan ei ole selvää, mikä rooli al-Qaidalla tarkalleen oli Mogadishun taistelussa, mutta Bin Laden itse uskoi saaneensa toisen suuren voiton, hän oli joukkoineen ensin pakottanut amerikkalaiset sotilaat pois Jemenistä ja nyt myös Somaliasta.
Bin Laden oli vakuuttunut, että hänen strategiansa johtaisi hänen tavoitteeseensa, Yhdysvaltojen karkottamiseen muslimimaista. Terrori ulottui myös Yhdysvaltoihin, kun vuonna 1993 al-Qaidan militanttiryhmä iski New Yorkissa World Trade Centeriin, missä kuoli kuusi ihmistä. Osamalla ei tosin ollut suoraan roolia tässä hyökkäyksessä.
Takaisin Afganistaniin
Osaman teot ja mielipiteet kotimaansa hallinnossa eivät sopineet bin Ladenin suvun johdolle, koska sen yritysten menestys riippui täysin Saudi-Arabian kuninkaallisten suosiosta. Ainoa ratkaisu oli julkisella lausunnolla irtisanoutua fanaatikosta ja hänen mielipiteistään. Samalla Osaman varat sukuyhtiössä jäädytettiin, mikä aiheutti ainakin väliaikaisesti rahaongelmia al-Qaidalle.
Sekä Saudi-Arabian että Yhdysvaltojen hallitukset painostivat Sudanin hallitusta karkottamaan terroristi. Ongelmana oli, etteivät saudit halunneet ottaa bin Ladenia takaisin, koska hän oli menettänyt kansalaisuutensa vuonna 1994.
Bin Laden päätti vuonna 1996 poistua painostuksen jälkeen Sudanista. Hän syytti tilanteesta Yhdysvaltoja ja oli raivoissaan myös sen takia, että hänellä oli Sudanissa kymmenien miljoonien dollarien sijoitukset, joita ei korvattu.
Katkeroitunut mies jäljitteli profeetta Muhammedia ja lohduttautui sillä, että profeettakin joutui pakenemaan Mekan pakanoita Medinan kaupunkiin rakentamaan täydellistä islamilaista yhteiskuntaa. Bin Ladenille Afganistan oli uuden ajan Medina.
Peter Bergen: Osama bin Ladenin nousu ja tuho. 384 sivua. Docendo.
JARKKO KEMPPI
