Kasvissyöjät eli vegetaristit ovat edelleen selkeä vähemmistö, ilmenee kauppaketju Lidlin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Vastausten mukaan 86 prosenttia kertoo olevansa sekasyöjiä, neljä prosenttia lihansyöjiä, neljä prosenttia semi-vegetaristeja (ei syö punaista lihaa), kolme prosenttia pesco-vegetaristeja (syö eläinkunnan tuotteista kalaa, maitotuotteita ja kananmunia), yksi prosentti lakto-ovo -vegetaristeja (käyttää eläinkunnan tuotteista maitotuotteita ja kananmunia) ja yksi prosentti vegaaneja.
Suomalaisten viikoittaisia arkiruokia tarkasteltaessa ilmeni, että tulokset eivät silti ole niin lihapainotteisia. Vastaajat arvioivat viikoittaisista aterioistaan 30 prosenttia olevan punaisen lihan ruoka, 28 prosenttia siipikarjaruokia, 14 prosenttia kalaruokia, 21 prosenttia kasvisruokia ja seitsemän prosenttia vegaanisia ruokia.
Vaikka vain kaksi prosenttia suomalaisista identifioi itsensä kasvissyöjäksi tai vegaaneiksi, on 28 prosenttia syödystä ruoasta kasvisruokia tai vegaanisia ruokia. Sekasyöjät arvioivat viikoittaisista aterioistaan 32 prosenttia olevan punaista lihaa ja 24 prosenttia kasvis- tai vegaaniruokaa.
Vähiten viikon ruoka-annoksistaan punaisen lihan aterioita syövät 65–79-vuotiaat (25 prosenttia) ja eniten 25–34-vuotiaat (34 prosenttia). 65–79-vuotiaat nauttivat eniten kalaruokia (19 prosenttia), kun 18–24-vuotiailla vastaava luku on 12 prosenttia. Vegaaniruokia tämä ikäryhmä nauttii eniten (yhdeksän prosenttia) ja 65–79-vuotiaat vähiten (viisi prosenttia).
– Punaisen lihan ja kalan osalta saisimme ottaa vanhemmista mallia, vegaaniruokien osalta taas voisimme oppia nuoremmilta. Ohjenuorana siis, että vähemmän punaista lihaa ja enemmän kasviperäistä ruokaa ja kalaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikkien ei tarvitse olla kasvissyöjiä tai vegaaneja ja viikon arkiruokiin mahtuu myös liha-annoksia. On kuitenkin suositeltavaa, että jokainen lisäisi kasvisruokien osuutta ruokavaliossaan, Lidlin ostojohtaja Thomas Heinrichs sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksen mukaan moni suomalainen aikoo muuttaa ruokatottumuksiaan ravitsemussuositusten suuntaan. 29 prosenttia aikoo lisätä kasviproteiineja, 53 prosenttia kasviksia ja 47 prosenttia kalaa. 26 prosenttia aikoo vähentää punaista lihaa ja 23 prosenttia leikkeleitä. Suurin motivaattori ruokatottumusten muuttamiseen on terveellisyys, jonka valitsi muutoksen syyksi 60 prosenttia. Toisena tulee hinta (51 prosenttia) ja kolmantena maku (45 prosenttia).
– Ravitsemussuositukset ovat herättäneet keskustelua ja vaikuttavat myös monen suomalaisen ajatuksiin ruoasta. Ruokatottumukset kuitenkin muuttuvat hitaasti, joten radikaaleja ja äkkinäisiä liikkeitä tuskin tulemme näkemään. Varmasti kuitenkin pidemmällä tähtäimellä muutoksia on havaittavissa, ja tähän mekin haluamme kauppana kannustaa, Heinrich toteaa.
Tulokset perustuvat Lidlin teettämään kyselyyn, johon vastasi noin tuhat suomalaista kuluttajaa. Vastaukset on kerätty viikolla 49. Aineisto on suomalaista aikuisväestöä edustava otos.
