Väestöpoliittinen työryhmä on luovuttanut muistionsa Toimenpiteitä lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden kohentamiseksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).
Syntyvyys on alentunut nopeasti Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana. Vuonna 2024 Suomen kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25. Kyseessä on globaali ilmiö, mutta Suomessa lasku on vuodesta 2010 alkaen ollut poikkeuksellisen nopeaa.
Syntyneiden ikäluokkien pieneneminen heijastuu väestörakenteeseen, mikä haastaa yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
– Syntyvyys on vajonnut Suomessa historiallisen matalalle tasolle, ja lasku on jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä on varsin iso ero toivotun ja toteutuneen lapsiluvun välillä. Ratkaisujen löytäminen eron kaventamiseksi on todella tärkeää sekä yksilötasolla että koko yhteiskunnan kannalta, Grahn-Laasonen sanoo.
Hänen mukaansa tavoitteeksi pitää asettaa, että Suomi on maailman paras maa lapsille ja perheille, sekä lasta ja perhettä toivoville.
– Työryhmän ehdotukset esimerkiksi hedelmällisyystietoisuuden lisäämisestä, lapsettomuushoitojen saatavuuden parantamisesta, keskenmenojen ja synnytyspelon hoidosta sekä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän torjumisesta ovat todella kannatettavia, Grahn-Laasonen toteaa.
Suomessa on merkittävä ero toivotun ja lopullisen lapsiluvun välillä, sillä toiveiden lapsiluku on noin 0,6 lasta suurempi kuin toteutunut.
Yhtä helppoa ratkaisua ei ole
Viimeaikaiselle syntyvyyden laskulle ei ole ministeriön mukaan yhtä selkeää syytä. Siksi helppoja ratkaisuja syntyvyyden laskun pysäyttämiseen ei ole.
– Kulttuuristen muutosten ohella syntyvyyteen heijastuvat muun muassa parisuhteiden haurastuminen, mielenterveyskysymykset, työmarkkina-asema ja toimeentulo, vanhempana jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet, muistiossa todetaan.
– Suomessa on varsin hyvät etuudet ja palvelut perheille, eikä meillä siten ole helppoja muutoskohteita. Kuitenkin järjestelmät tarvitsevat ajoittain huoltoa ja monissa ehdotuksissamme on kyse siitä. Mikään yksittäinen keino tuskin kääntää syntyvyyttä voimakkaaseen nousuun, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö pieniäkin asioita kannattaisi tehdä, sanoo työryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Työryhmä ehdottaa raportissaan laajaa valikoimaa keinoja, joiden arvioidaan voivan tukea lapsitoiveiden toteutumista ja siten pysäyttää syntyvyyden laskeminen. Ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.
Hallitus linjaa toimista keväällä
Väestöpoliittisessa työryhmässä on edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä valtioneuvoston kansliasta.
Työryhmään kuuluu edustajat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Työterveyslaitoksesta, Eläketurvakeskuksesta, Kelasta ja Tilastokeskuksesta. Puheenjohtajana toimii osastopäällikkö Liisa Siika-aho.
Työryhmä on hyödyntänyt raporttia laatiessaan edellä mainittua selvitystä sekä kuullut asiantuntijoita, nuorisojärjestöjä ja työelämätoimijoita.
Työryhmän ehdotuksista järjestetään kuulemistilaisuus sidosryhmille 7. huhtikuuta. Hallitus käsittelee työryhmän ehdotuksia ja linjaa niiden jatkovalmistelusta kevään aikana. Jatkovalmistelussa on tarkoitus rakentaa toimeenpanosuunnitelma valikoiduille ehdotuksille ja osoittaa niille resurssit.
