Suomessa vaikuttava järjestäytynyt rikollisuus muodostuu verkostoista, joihin kytkeytyy paikallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavia rikollisryhmiä. Tunnistettuja ja pääsääntöisesti Suomeen sijoittuneita rikollisryhmiä on noin 90–100 ja niissä on mukana noin 1000 henkilöä.
Useimmiten toiminta koostuu huumausaineiden kaupasta, johon liittyy ampuma-aserikollisuutta ja väkivaltaa. Toinen merkittävä alue on tietoverkkoavusteinen rikollisuus ja huijaus- ja petosviestit. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyy myös muun muassa ihmiskauppaa, prostituutiota, talous- ja omaisuusrikoksia, sekä korruptiota ja lahjontaa.
Europol arvioi, että jopa 80 prosenttia järjestäytyneestä rikollisuudesta hyödyntää jollakin tavalla elinkeinoelämää ja noin puolella rikollisverkostoista on joko omia yrityksiä tai vahva kytkös yritystoimintaan.
Myös Suomessa rikollinen toiminta kietoutuu yhä tiiviimmin lailliseen liiketoimintaan. Suomessa rikollisryhmillä ja niihin kytkeytyvillä jäsenillä on yhteyksiä noin 2700 yrityksessä, ilmenee valtioneuvoston julkaisemasta järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta.
Tunnuksellisten rikollisten moottoripyöräjengien, niin sanottujen prosenttijengien, osastoja on Suomessa vajaa 80 ja niissä on noin 600 jäsentä.
Ulkomailta johdettuja rikollisorganisaatioita on erityisesti pääkaupunkiseudulla useita. Merkittävimmät toimijat tulevat Länsi-Balkanilta, Romaniasta, Baltiasta, Venäjältä, Pohjois-Afrikasta, Irakista ja Ruotsista.
Katujengejä on Suomessa kymmenkunta, pääasiassa pääkaupunkiseudun alueella, ja niiden toimintaan on viranomaisarvioissa liitetty 300 ihmistä. Ryhmiin liittyvät henkilöt ovat pääasiassa Suomessa tai ulkomailla syntyneitä maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä.
Erityisen huolestuttavina piirteinä voidaan pitää ruotsalaisten rikollisorganisaatioiden yhteyksiä suomalaisiin katujengeihin ja albaanitaustaisten rikollisten vaikutusta huumausaine- ja väkivaltarikollisuuteen Suomessa, strategia toteaa.
– Ruotsista johdettujen katujengien vaikutus lisääntyi merkittävästi viime vuonna ja siihen liittyen Helsingin poliisissa tehtiin useita kiinniottoja viime syksynä, kertoi poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki oikeusministeriön tiedotustilaisuudessa.
Koskimäen mukaan Helsingin poliisi vangitsi syksyllä kaikkiaan 14 Ruotsin kansalaisia, jotka olivat tulleet Suomeen tekemään rikoksia.
Jengirikollisuuteen kytkeytyvät vangit pyrkivät jatkamaan ja johtamaan rikollista toimintaa myös vankiloista käsin sekä hyödyntämään vankeusaikaa uusien verkostojen luomiseen.
Koskimäen mukaan järjestäytyneessä rikollisuudessa on Suomessa nähtävissä selvä muutos monimuotoisempaan ja aggressiivisempaan suuntaan.
Korruption ja rikollisverkostojen liiketoimintarakenteiden osalta Suomi vielä poikkeaa muista Euroopan maista, mutta Koskimäen mukaan uhka rikollisen toiminnan soluttautumisesta yhteiskunnan rakenteisiin on olemassa ja esimerkkinä ovat suomalaiset satamat. Oikeusministeri Leena Meri (ps.) totesi, että satamatyöntekijöiden turvallisuusselvityksiä tullaan laajentamaan.
Suomen järjestäytyneessä rikollisuudessa toimii myös ammattimaisia avustajia, tyypillisiä esimerkkejä ovat kirjanpitäjät, lakimiehet ja konsultit. Ominaista avustajien toiminnalle on siirtää laittomat varat laillisen talouden piiriin tai peitellä toimia erilaisia monimutkaisiakin toimintatapoja ja rakenteita hyödyntämällä. Järjestelyissä voidaan käyttää alihankkijoita, joista kukin hoitaa vain tietyn osan eikä ole tietoinen kokonaisuudesta. Näin ollen järjestäytyneen rikollisuuden avustajaksi voi päätyä joko tahallisuuttaan tai välinpitämättömyyttään.
Hallituksen hyväksymään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta vuosille 2025–2030 liittyy yhteensä 21 toimenpidettä, jotka jakautuvat eri ministeriöille ja viranomaisille. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti viranomaistoiminnan kehittämiseen, analysoidun tiedon hyödyntämiseen ja torjuntayhteistyön laajentamiseen Suomessa ja kansainvälisesti.
Lainsäädäntötoimilla tehostetaan rikosvastuun toteutumista ja rikoshyödyn menettämistä. Myös rahanpesua estetään lainsäädännöllisin toimin. Lisäksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvien rikosten kuten aserikosten ja katujengirikosten rangaistuksia kovennetaan.
Leena Meren mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen tullaan säätämään erityislaki, jolla määritellään millä perustein henkilö voidaan luokitella järjestäytyneen rikollisuuden toimijaksi ja mitä seurauksia toiminnasta hänelle seuraa.
Myös Tanskan ja Ruotsin parhaat ja tehokkaimmat toimet aiotaan ottaa käyttöön. Meren mukaan esimerkiksi Tanskassa jengiläisille annettujen oleskelu- ja aluekieltojen toimivuutta arvioidaan.
Meri sekä sisäministeri Mari Rantanen (ps.) painottivat rikoksilla saavutetun omaisuuden takavarikoinnin merkitystä, mikä on etenemässä lainsäädäntöhankkeena.
– Rikoshyödyn poisotto on tavattoman tärkeää, jotta voidaan todeta, että rikos ei kannata, Rantanen sanoi tiedotustilaisuudessa.
– Jos varattomaksi todetulla henkilöllä on esimerkiksi kalliit autot ja merkkivaatteet, hänen pitää osoittaa, että mistä ne ovat tulleet, koska taivaasta ne eivät tipu, kuvaili Meri.
Meri myös kertoi, että koululaisiin ja nuoriin tullaan vaikuttamaan tiedotuskampanjoilla, joilla valaistaan, että gangsta-rapissa markkinoitu helppo elämä ja ”easy money” eivät todellakaan ole sitä.
– Se ei pääty siihen, että tuolla kultakorut kaulassa kadulla hillutaan, vaan se päättyy siihen, että joudut vankilaan, Meri tiivisti.
