Hintalappu Ukrainan ohjus- ja drooniiskuista Venäjän energiateollisuuteen jatkaa kasvamistaan. RFE/RL arvioi, että iskujen kustannukset Kremlille ovat nousemassa jopa 60 miljardiin ruplaan, eli noin 653 miljoonaan euroon.
Arvio perustuu yli 100 satelliittikuvaan kohteista, joihin Ukraina on iskenyt viime vuoden syyskuun ja kuluvan vuoden helmikuun puolivälin välillä. Iskut ovat kohdistuneet kymmeniin kohteisiin, aivan Ukrainan rajan tuntumasta kaukaiseen Izhevskin kaupunkiin 1300 kilometrin päässä rintamasta.
Tappiot eivät ole vain taloudellisia. Syyskuussa Ukraina iski kahteen ammusvarastoon Toropetsin ja Tihoretskin kaupungeissa, joissa tuhoutui 30 000 – 160 000 tonnia ampumatarvikkeita. Molemmat varastot olivat Venäjän huollolle tärkeitä, ja Tihoretskissä säilytettiin myös Pohjois-Korean Venäjälle luovuttamia ammuksia.
Toisaalta kaikki iskut eivät ole olleet onnistuneita. Arvioiden mukaan yli puolista iskuista ei aiheutunut kohteille suurta vahinkoa.
– Vaikutus taistelukentällä oli suurin, kun Ukraina kohdisti iskunsa ammusvarastoihin ja asevoimien johtokeskuksiin, arvioi sota-analyytikko Michael Kofman.
Iskujen kohteet ovat kumminkin muuttuneet viimeisen puolen vuoden aikana.
Kun vielä syyskuussa yli kaksi kolmaosaa iskuista kohdistui ammusvarastoihin, tammikuussa lähes kaksi kolmasosaa iskuista kohdistettiin Venäjän öljy- ja kaasuteollisuuteen. Helmikuun ensimmäisellä puoliskolla kaikki iskut kohdistettiin energiasektoriin.
Energiainfraan kohdistetuista iskuista 14 osui öljyvarastoihin, yhdeksän öljynjalostamoihin, kaksi öljynpumppausasemiin, yksi kaasuvarastoon ja yksi kaasunjalostamoon. Iskuissa on sateliittikuvien perusteella tuhoutunut tai vaurioitunut 97 öljysäiliötä.
Riippuen säiliöiden täyttöasteesta, Kremlille olisi voinut koitua säiliöiskuista 93 miljoonan euron tappiot.
Sateliittikuvista selviää myös, että Venäjä ei ole korjannut valtaosaa aiheutetuista vahingoista. 16 tuhoutuneesta säiliöstä vain yksi on tiettävästi palautettu käyttöön.
Asiantuntijoiden mukaan säiliöitä ei ole korjattu uusien iskujen pelossa. Pakotteet ja työvoimapula voivat myös hankaloittaa vaurioiden korjaamista. On myös mahdollista, että jalostamoihin kohdistuneet iskut ovat laskeneet öljyntuotantokapasiteettia, mikä taas tarkoittaa, ettei säiliöille olisi muutenkaan tarvetta.
Jalostamoiskut ovatkin aiheuttaneet huomattavasti enemmän päänvaivaa Kremlille. Vaurioituneiden jalostamojen hintalappu voi nousta jopa 850 miljoonaan euroon.
Kokonaisuudessa summa on kuitenkin pieni: Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Venäjän energiaviennin kokonaisarvo oli viime vuonna 175 miljardia euroa.
Venäjän öljynjalostuskapasiteetin arvioidaan kuitenkin pudonneen iskujen seurauksena 15 prosentilla.
Luku on kuitenkin merkittävä, sillä vuonna 2023 Venäjän öljyntuotannosta 13 prosenttia osoitettiin vientiin, ja loput käytettiin kotimaassa. 15 prosentin lasku tuotannossa tarkoittaisi, että Venäjän kyky tuottaa riittävästi öljytuotteita vientiin on uhattuna.
– Öljystä saatavat rahat ovat Venäjälle tärkeitä, ja näemme, että iskut jalostamoihin ja vientisäiliöihin ovat toimineet taloudellisesta näkökulmasta, tiivistää kemiantekniikan insinööri Will Thiel.
