Ruoan pakastaminen on hyvä tapa pidentää useiden elintarvikkeiden säilyvyysaikaa. Ruoan pakastaminen on hyvä tapa myös kotivaran kannalta, sillä silloin kotona on aina sulattamista vaille syömiskelpoista ruokaa. Suurten ruokaerien ostaminen tarjouksesta ja pakastaminen voi tulla myös taloudellisesti kannattavaksi.
Ruokaa pakastaessa on kuitenkin syytä muistaa, että mikään tuote ei säily pakkasessa ikuisesti.
Kotitalousneuvonnan harjoittelija Helena Mäntylä Marttaliitosta kertoo, että säilyvyyteen vaikuttaa etenkin ruoan rasvapitoisuus ja se, kuinka ilmatiiviisti tuote on pakattu.
Jos kyse on rasvaisesta lihasta ja kalasta, säilytysaika on melko lyhyt: 1-3 kuukautta. Kalassa säilytysaika on 1-3 kuukautta ja esimerkiksi jauhelihassa 1-2 kuukautta.
Jos liha on isompina paloina, säilyvyys on pidempi kuin jauhelihalla: noin 8-10 kuukautta naudalla tai lampaalla, sialla taas vähemmän sen rasvaisuuden vuoksi, noin 3-6 kuukautta.
– On hyvä tiedostaa millä on pakasteensa täyttänyt, jotta pakastetut tuotteet myös tulee käytettyä pois, Mäntylä neuvoo Verkkouutisille.
Säilyvyyteen vaikuttaa hänen mukaansa tietysti myös se, onko liha laitettu pakasteeseen tuoreena vai vasta lähellä viimeistä käyttöpäivää.
Sen sijaan esimerkiksi leipä säilyy pakastimessa hyvin. Mäntylän mukaan leipä kannattaa pakastaa tuoreena, niin se on tuoretta myös silloin, kun sitä haluaa pakasteesta ottaa syötäväksi.
– Jos leivotaan pullia tai sämpylöitä, niin heti pakasteeseen jäähtyneenä, niin tuore leivonnainen odottaa siellä kun sitä tarvitsee tai haluaa syödä. Leivonnaiset säilyvät lyhyemmän ajan kuin leivät koska niissä on enemmän rasvaa.
Viljatuotteiden säilymisaika on tuotteesta riippuen 1-9 kuukautta.
Mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota ruokaa pakastaessa?
Mäntylä suosittelee kiinnittämään huomiota tiettyihin asioihin ruokaa pakastaessa. Ensimmäinen on se, että merkitse mitä olet pakastanut.
– Joskus voi käydä niin, että pakastin on täynnä merkitsemättömiä pakasterasioita, joista on vaikea päätellä mitä ne sisältävät ja sisällöt jäävät syömättä. Hanki keittiöön teippiä ja pakastuksen kestäviä tusseja, joilla merkkaat jokaiseen rasiaan sisällön ja päivämäärän. Jos pakastimessa on pakastinlokerot, voit samalla myös kiinnittää teipillä lapun lokeroon, jossa kerrotaan mitä lokeroon on pakastettu. Teipistä on helppo kurkata mitä siellä pitäisi olla, Mäntylä neuvoo.
Tuotteet kannattaa annostella myös sopiviin kertakäyttöeriin.
– Esimerkiksi marjat tulisi käyttää mahdollisimman pian sulatuksen jälkeen. Jos esimerkiksi mansikat pakastetaan rasiaan, joka on liian iso käytettäväksi yhdellä kertaa, on riski että loput marjat jäävät ajelehtimaan jääkaappiin ja lentävät lopulta roskiin.
Mansikoiden ohutkuorisuuden vuoksi ne tarttuvat jäätyessään pakastimessa kiinni toisiinsa ja niiden sulattaminen ilman koko paketin sulattamista on aika vaikeaa.
– Tai jos pakastaa vauvalle soseita, ne kannattaa pakastaa jääpalamuotteihin tai suoraan vauvanruokatölkkeihin.
Jos pakastat marjoja, pyri saamaan ne mahdollisimman nopeasti pakastimeen poimimisen jälkeen.
– Rasiat ovat hyviä tapoja pakastaa pehmeäkuorisia marjoja, kuten mansikoita, vadelmia tai lakkoja. Pakastepussit ovat myös hyvä tapa säilöä esimerkiksi kovakuorisia marjoja, marjasoseita, leipää, lihaa tai kalaa. Jos käytät pusseja, pyri saamaan ne mahdollisimman tyhjiksi ilmasta.
Litteissä rasioissa marjat jäätyvät Mäntylän mukaan nopeasti, mikä auttaa myös pitämään niiden rakenteen parempana.
– Halutessaan voi lisätä marjoihin myös hieman sokeria. Se alentaa jäätymispistettä ja vaikuttaa myös marjojen rakenteita säilyttävästi
Mäntylän mukaan myös siihen kannattaa kiinnittää huomiota, että monenlaisia asioita voi pakastaa. Myös sellaisia, jotka eivät ensimmäisenä tulisi mieleen.
– Ylimääräisen kerman voi pakastaa vaikka jääpalamuotteihin ja jäätyneet palat pakata muovipusseihin, niin kermakuutioita voi heittää ruokien sekaan tarvittaessa. Myös ranskankermaa ja kermaviiliä voi pakastaa, ja käyttää ruokiin myöhemmin. Rakenne toki muuttuu, mutta ruoanvalmistuksen kannalta sillä harvoin on merkitystä.
Myös kananmunien munamassaa voi Mäntylän mukaan pakastaa.
– Se vaahtoutuu hyvin sulatuksen jälkeen.
Kaikkea ei voi pakastaa
On olemassa myös elintarvikkeita, joita ei kannata pakastaa. Yksi esimerkki on lihatuote, jonka viimeinen käyttöpäivä on mennyt umpeen. Tuotteen säilyvyyttä ei saa pelastettua enää sillä, että sen laittaa pakkaseen.
Mäntylän mukaan on hyvä tiedostaa, että pakastin ei myöskään ole mikään tuotteen vanhenemisen pysäyttäjä.
– Tuote vanhenee edelleen pakasteessa, vaikka pilaantumisprosessit ovat hitaampia. Pakastimeen tulisi laittaa vain hyvälaatuisia ja hyviä tuotteita.
Kokonaisia hedelmiä ei kannata pakastaa.
– Omenat voi pakastaa hyvin pieninä lohkoina. Soseina pakastaminen vie kuitenkin vähiten tilaa. Kurkku, salaatti ja tomaatti eivät sovellu pakastettaviksi niiden vesipitoisuuden vuoksi, toki tomaatin voi pakastaa soseena ja mehuna.
On tärkeä muistaa, että pakastamiseen ei sovellu mikään, mikä on jo kertaalleen pakastettu.
– Leivät tai lihat saatetaan myydä kaupoissa niin, että ne ovat olleet jo kerran pakasteena. Silloin kannattaa varmistua tuotteesta onko se säilötty pakasteena vai ei. Tai jos oma pakastin on vahingossa sulanut, sulaneita tuotteita ei tule sellaisinaan jäädyttää uudestaan.
– Sulaneista marjoista voi kuitenkin esimerkiksi keittää hilloa tai valmistaa leivonnaisia ja ne voi pakastaa. Samoin lihat voi valmistaa ruoaksi ja pakastaa kypsennettynä ruokana uudestaan, Mäntylä vinkkaa.
Mutta mitä Mäntylän mukaan mahdollisesti kannattaisi pakastaa, niin juuresraasteita.
– Niillä voisi lisätä kasviksia helposti ruokapöytään silloin kun kiireisessä arjessa laiskuus iskee eikä jaksa miettiä pääruoan kanssa tarjottavia salaatteja. Porkkanaraastetta esimerkiksi voi hyvin tehdä ison määrän pakasteeseen, pakastaa annospusseissa ja ottaa säännöllisesti aterian lisukkeeksi tai lisätä valmista raastetta esimerkiksi kastikkeisiin tai leipiin.
Ruokaa pakastaessa kannattaa kiinnittää huomiota pakkasen kuntoon. Jos se on täynnä jäätä, se ei toimi tehokkaasti.
– Jos jäätä on paksu kerros, se lisää myös sähkön kulutusta. Pakastin tulisi sulattaa pari kertaa vuodessa tai sitten kun sisäpinnat ovat kauttaaltaan huurrekerroksen peitossa. Pakasteen lämpötilan tulee olla myös tarpeeksi kylmä, -18 astetta, Mäntylä neuvoo.
Näistä merkeistä tiedät, ettei pakastettu ruoka ole syömäkelpoista
Vaikka tuotetta olisi säilytetty pakkasessa, se ei välttämättä ole enää syömäkelpoinen. Mäntylä suosittelee haistamaan, maistamaan ja tutkimaan päivämääriä.
Tarkista tuotteen päivämäärät ja pakastuspäivät. Jos liha on yli vuoden vanhaa, se on usein jo parhaat päivänsä nähnyt. Jos alat paistamaan pakastettua lihaa ja keittiössä alkaa haisemaan epämääräiseltä, voit olla aika varma, että tämä liha on menetetty tapaus.
Erityisesti näin voi käydä silloin, jos kyse on alennuslihoista, joiden päivämäärä on mennyt useita kuukausia sitten.
– Jos löytyy muutaman vuoden vanhoja marjoja, ne voi kyllä vielä keittää mehuksi, hilloksi tai kiisseliksi. Niitä harvoin tarvitsee heittää sellaisinaan pois.
Jos pakastusrasiaan on kertynyt paksu jääkerros, voi olla hyvä tutkia tuote tarkemmin. Todennäköisesti se on silloin ollut pakastimessa jo turhan kauan.
– Mutta rohkeasti maistamalla ja haistamalla pääsee pitkälle, Mäntylä toteaa.
LUE MYÖS:
Paljon puhuttua kotivaraa kootessa kannattaa muistaa yksi asia