Suomen kesätapahtumat ovat joutuneet ahtaalle taloudellisesti. Kustannusten noustessa ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muuttuessa monet tapahtumat painivat voittomarginaalien kanssa.
Pysäköintialan yrityksen Parkkipaten mukaan järjestäjien olisi kuitenkin mahdollista hyödyntää maksullista pysäköintiä lisätulojen saamiseksi.
Erityisesti viikon mittaisten kesätapahtumien järjestäjät sekä tapahtuma-alueiden lähellä olevien kiinteistöjen, kuten liikekiinteistöjen ja muiden maa-alueiden omistajat voisivat ansaita merkittäviä summia tarjoamalla tapahtumaan osallistujille maksullista pysäköintiä. Myös kaupunkialueilla sijaitsevat taloyhtiöt voisivat muuttaa vieraspaikkansa maksullisiksi tapahtumien ajaksi.
– Esimerkiksi isossa kesätapahtumassa, jossa on 200 pysäköintipaikan parkkialue ja yhden paikan pysäköintimaksu 40 euroa vuorokaudessa, pysäköintimaksuja voi tulla kolmessa päivässä kaikkiaan 24 000 euroa, jos paikat ovat täynnä. Tilanteessa, jossa kahdeksan kymmenestä pysäköintipaikasta olisi käytössä, pysäköintimaksuja kertyisi 19 200 euroa ja tilanteessa, jossa puolet pysäköintipaikoista olisi käytössä, 12 000 euroa, Parkkipaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta kertoo tiedotteessa.
Kesätapahtumat kamppailevat talousvaikeuksien kanssa, koska yleiset kustannukset ovat nousseet, mutta kaikkia kustannuksia ei voida siirtää lippujen hintoihin. Lisäksi talouden suunnittelua vaikeuttaa koronapandemian aikana yleistynyt asiakkaiden tapa ostaa lippunsa viime hetkellä, mikä lisää riskejä. Tilannetta pahentaa hallituksen suunnitelma nostaa kulttuuritapahtumien arvonlisäveroa kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
Talousahdingosta huolimatta pysäköintimahdollisuuksien hyödyntäminen kesätapahtumissa on vielä alikäytetty mahdollisuus. Tämä siitä huolimatta, että valvotun pysäköintialueen järjestäminen ei maksa tilaajalle mitään, ja palvelun tilaaja saa pysäköintimaksuista tuloja.
– Keskikokoisessa kesätapahtumassa, jossa on 70 paikan pysäköintialue ja pysäköintimaksu 30 euroa päivässä, täydellä täyttöasteella pysäköintimaksuja voisi kertyä noin 6 300 euroa kolmessa päivässä. Tilanteessa, jossa kahdeksan kymmenestä pysäköintipaikasta on käytössä, summa olisi 5040 euroa ja tilanteessa, jossa puolet pysäköintipaikoista olisi käytössä, 3 150 euroa, Metsäranta jatkaa.
Parkkipaten mukaan kesätapahtuman maksulliseen pysäköintiin liittyy myös yleisiä harhaluuloja. Osa kesätapahtumien järjestäjistä ei halua kannustaa osallistujia autoiluun ekologisista syistä. Metsäranta muistuttaa, että kaikki osallistujat eivät kuitenkaan tule tapahtumiin julkisilla kulkuvälineillä.
– On syytä muistaa, että Suomi on autoileva maa, jossa on yli kolme miljoonaa henkilöautoa, ja henkilöautojen määrä on vain kasvanut viime vuosina. Monille suomalaisille roadtrip autolla kesätapahtumaan on myös osa elämystä.
Toinen yleinen harhaluulo on, että maksullisen pysäköinnin järjestäminen olisi hankalaa. Todellisuudessa maksullisen pysäköintialueen järjestäminen on suhteellisen helppoa.
– Kun tapahtuman järjestäjä tai alueen omistaja on tehnyt sopimuksen pysäköinnin valvonnasta, valvonta voidaan aloittaa hyvinkin nopeasti. Prosessi vie noin kuukauden, Metsäranta kertoo.
Osa tapahtumien järjestäjistä pelkää, että maksullinen pysäköinti karkottaisi tapahtumasta asiakkaita.
– Suhteessa esimerkiksi musiikkifestivaalin lippujen, ruokailun ja juomien hintaan maksullinen pysäköinti on kuitenkin vain pieni lisäkustannus, eikä se todennäköisesti vaikuta merkittävästi kävijämääriin. Pysäköinnin hinnoittelusta päättää kuitenkin palvelun tilaaja, joten maksullisen pysäköinnin tuomien lisätulojen avulla parhaimmassa tapauksessa lippujen hintoja on mahdollista alentaa.
Jotkut järjestäjät eivät halua luovuttaa osaa tapahtuma-alueesta pysäköintiin, vaikka valvottu pysäköintialue voi itse asiassa lisätä tapahtuman vetovoimaa.
– Hyvin järjestetty pysäköinti voi olla yksi vetovoimatekijä, joka saa kävijät valitsemaan tietyn tapahtuman. Osa kävijöistä joutuu joka tapauksessa etsimään pysäköintipaikkansa jostain alueen lähistöltä, Metsäranta sanoo.
