Kiina yrittää laajentaa alakoululaisten sotilaskoulutusta perustamalla uusia ”kansallisen puolustuksen kouluja”, kertoo the Guardian.
Pekingin Jiatongin yliopiston normaalikoulun käytävällä 6-7 -vuotiaat lapset seisovat rivissä. Yhdellä heistä on lelupistooli, toisilla on käsissään lelurynnäkkökiväärit. Univormuinaan heillä on punakaartien asuja muistuttavat siniset haalarit kypärineen ja luotiliiveineen. Lapset harjoittelevat marssimista ja sotilastervehdyksiä.
Koulun sosiaalisen median tilillä kerrotaan, että koulu on viime vuosina panostanut ”isänmaallisten teemojen tukemiseen, ja tehny siitä tärkeän osan koulun ideologista, poliittista ja eettistä koulutustavoitetta”.
– Luomme kansallisen puolustuksen koulutuksessa vahvan ilmapiirin, jossa osallistutaan erilaisiin monipuolisiin ohjelmiin, kehitetään oppilaiden isänmaallisuutta ja rakkautta armeijaa sekä kurinalaisuutta kohtaan, ja vahvistetaan heidän haluaan puolustaa isänmaata nuoresta iästä lähtien, koulun tilillä kerrotaan.
Jiatongin normaalikoulu on vain yksi tuhansista kansallisen puolustuksen mallikouluista, joita on noussut eri puolille Kiinaa kuin sieniä sateella. Tammikuussa opetusministeriö ja asevoimia johtava kommunistipuolueen alainen keskussotilaskomissio ilmoittivat kaksinkertaistavansa koulujen määrän.
Koulujen tavoite on yksinkertainen: Vahvistaa kiinalaislasten maanpuolustuskykyjä- ja tahtoa.
Huhtikuussa Kiinan kansankongressi hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä uuden perusopetuslain, joka laajentaisi sotilaskoulutusta alle 15-vuotiaille. Uusi laki linjaisi ensimmäistä yksityiskohtaisesti, millaista sotilaskoulutusta lapsille annettaisiin. Uuden lain mukaan kaikki toimijat asevoimista ja puolueista järjestöihin ja yrityksiin olisivat myös velvollisia järjestämään jäsenilleen sotilaskoulutusta.
Kiina-tutkija Bethany Allenin mukaan lasten sotilaskoulutuksen tarkoituksena on normalisoida maan aggressiivista ulkopolitiikkaa sekä valmistaa kansalaisia psykologisesti mahdolliseen konfliktiin.
Samaan aikaan kun presidentti Xi Jinping on puhunut konfliktista Taiwanin kanssa yhä ankarammin sanankääntein, on Kiinan kansan vapautusarmeijalla kuitenkin ollut vaikeuksia rekrytoida riittävästi uusia sotilaita. Asiantuntijoiden mukaan Kiina on ottanut opiksi Ukrainan sodasta ja maan hankaluuksista löytää riittävästi sotilaita rintamalle.
Kommunistipuolue haluaneekin, että mahdollisessa konfliktissa mobilisoitavia sotilaita olisi riittävästi.
Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tietoa, onko lasten sotilaskoulutus vahvistanut nuorten maanpuolustushalua ja auttanut paikkaamaan vapautusarmeijan rekrytointimurheita.
Toisen Kiina-tutkija Katja Drinhausenin mukaan sotilaskoulutuksen laajentamisen tarkoitus ei kuitenkaan ole ainoastaan varautua mahdolliseen konfliktiin, vaan myös turvata kommunistipuolueen johtava asema. Toisin kuin monissa muissa maissa, kansan vapautusarmeija ei toimi puolustusministeriön alaisuudessa, vaan ottaa käskynsä kommunistipuolueen keskussotilaskomissiolta.
Se ei siis ole Kiinan valtion tai kansan, vaan puolueen armeija. Tämä näkyy siinä, että armeijaa on historiallisesti käytetty tukahduttamaan erilaisia mielenosoituksia ja protesteja.
Armeijan vahvistaminen voikin olla keino tukea sisäistä vakautta talouskasvun ehtyessä.
– Kaikki nämä toimet eivät ole vain sodan esiasteita, vaan toimivat eräänlaisena kriisinhallintakeinona puolueelle, Drinhausen pohtii.
